lauantai 31. joulukuuta 2011
perjantai 30. joulukuuta 2011
tiistai 27. joulukuuta 2011
lauantai 24. joulukuuta 2011
torstai 22. joulukuuta 2011
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
maanantai 19. joulukuuta 2011
Huumekytät
Kävelen Hansassa työvaatteet päällä, normaalia kierrosta tekemässä, kun äkkiä lantiooni törmää koira. Minut pysäyttää mies joka ei esittele itseään millään tavalla mutta kysyy olenko viime aikoina ollut tekemisissä huumausaineiden kanssa esimerkiksi kiinnioton yhteydessä. Hämmennyn hetkeksi, kunnes mies jatkaa sanomalla hivenen töksähtävään sävyyn että koira reagoi minuun. Totuus valkenee minulle samalla kun viereen ilmestyy toinen henkilö joka toteaa tässä vaiheessa olevansa poliisi.
Kysyvät olenko pitänyt taskuissani huumeita viime aikoina, ja tutkivat ne samalla, lompakkoni ja töihini liittyvän paperinipun vielä erikseen suunnilleen täikammalla, keskellä Hansakorttelia kaikkien nähden.
Totean että tottakai koira reagoi minuun, tutkin päivittäin narkomaanien ja pikkudiilereiden taskuja, huumepusseja ja -neuloja, välillä niiden kanssa joutuu vähän painimaan ja varmasti jo pelkästään käsiraudoissani ja hanskoissani on hajujälkiä. Samalla totean tylyyn sävyyn että jos haluavat tutkia minut tämän tarkemmin, niin sitten siirrytään kyllä sivummalle koska kyllä heidän pitäisi tajuta kuinka pahasti tämä syö ammatillista uskottavuuttani. Tämä saa äijät ottamaan takapakkia, mutisemaan pahoittelut ja poistumaan yhtä nopeasti kuin kimpussani olivatkin.
Minkälaisia peeloja huumepoliisiin oikein huolitaan? Totta helkkarissa minä haisen koiran nokkaan! Niin haisee varmasti koko yksikköni, kuten myös luultavasti monet poliisit, erilaiset sosiaaliviranomaiset, ensihoitajat ja jopa nuorisotyöntekijät. Tämän äijät totesivat itsekin heti kättelyssä, mutta silti sen vertaa ammattikohteliaisuutta tai edes ammattimaisuutta ei löytynyt, että Hansakorttelin kaltaisessa paikassa joka on täynnä syvennyksiä, huoltokäytäviä, pieniä ovia ja kauppojen takahuoneita eivät vaivautuneet pyytämään minua johonkin sivummalle vaan ratsasivat minut siinä keskellä käytävää keskellä päivää.
Reklamoin asiasta eteenpäin ja pomoni tarttuikin asiaan. Hän soitti myöhemmin vielä samana päivänä että asia on viety eteenpäin ja poliisin päästä pahoiteltiin ja jopa myönnettiin että väärin on toimittu. Eipä paljon lohduta, kun miettii kuinka moni ihminen näki vartijan tutkittavan oikein koiran kanssa keskellä kiireisintä jouluruuhkaa...
Kysyvät olenko pitänyt taskuissani huumeita viime aikoina, ja tutkivat ne samalla, lompakkoni ja töihini liittyvän paperinipun vielä erikseen suunnilleen täikammalla, keskellä Hansakorttelia kaikkien nähden.
Totean että tottakai koira reagoi minuun, tutkin päivittäin narkomaanien ja pikkudiilereiden taskuja, huumepusseja ja -neuloja, välillä niiden kanssa joutuu vähän painimaan ja varmasti jo pelkästään käsiraudoissani ja hanskoissani on hajujälkiä. Samalla totean tylyyn sävyyn että jos haluavat tutkia minut tämän tarkemmin, niin sitten siirrytään kyllä sivummalle koska kyllä heidän pitäisi tajuta kuinka pahasti tämä syö ammatillista uskottavuuttani. Tämä saa äijät ottamaan takapakkia, mutisemaan pahoittelut ja poistumaan yhtä nopeasti kuin kimpussani olivatkin.
Minkälaisia peeloja huumepoliisiin oikein huolitaan? Totta helkkarissa minä haisen koiran nokkaan! Niin haisee varmasti koko yksikköni, kuten myös luultavasti monet poliisit, erilaiset sosiaaliviranomaiset, ensihoitajat ja jopa nuorisotyöntekijät. Tämän äijät totesivat itsekin heti kättelyssä, mutta silti sen vertaa ammattikohteliaisuutta tai edes ammattimaisuutta ei löytynyt, että Hansakorttelin kaltaisessa paikassa joka on täynnä syvennyksiä, huoltokäytäviä, pieniä ovia ja kauppojen takahuoneita eivät vaivautuneet pyytämään minua johonkin sivummalle vaan ratsasivat minut siinä keskellä käytävää keskellä päivää.
Reklamoin asiasta eteenpäin ja pomoni tarttuikin asiaan. Hän soitti myöhemmin vielä samana päivänä että asia on viety eteenpäin ja poliisin päästä pahoiteltiin ja jopa myönnettiin että väärin on toimittu. Eipä paljon lohduta, kun miettii kuinka moni ihminen näki vartijan tutkittavan oikein koiran kanssa keskellä kiireisintä jouluruuhkaa...
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
perjantai 16. joulukuuta 2011
Elämä on
Miksi, voi miksi silloin kun olen ollut koko yön töissä baarin ovella yön oltua vielä poikkeuksellisen vilkas ja raskas, ja siitä mennyt seuraavana päivänä yli kymmentuntiseen iltavuoroon joka on myös ollut tavallista ikävämpi, ja olen valmis suoraan petiin heti kun vain pääsen koska seuraavanakin päivänä on töitä, satelee toinen toistaan kivempia kutsuja saunaan, kahteen eri baariin ja illanistumiseen, kaikki eri porukoilta? Miksi tällaisia ei tule silloin kun olisin täynnä tarmoa, menojalka vipattaisi ja olisi aikaa? :(
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
lauantai 3. joulukuuta 2011
perjantai 2. joulukuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)