Uusi Euroopanreissu, osa 5: Aurinkoa, bambeja ja sormuksia

Pääsimme viimein eräilyn makuun otettuamme vielä bussin Apeldoornista oikein pikkuruiseen kylään nimeltä Beekbergen. Siellä sitten viimein teimme saman tempun kuin Markuksen kanssa vuotta aiemmin Itävallassa, pikkukylän reunalla rinkat selkään ja menoksi. Melkoisen taaperruksen jälkeen, löytyihän sitä metsää! :) Kuvat saa jälleen reilusti isommiksi klikkaamalla.

Miia pääsi ensimmäistä kertaa elämässään oikeasti rinkka selässä vaeltamaan, ja toki sen huomasi kaikenlaisista pikkujutuista, mutta pakko sanoa että olen hänestä ylpeä. Kävelimme yhtenä päivänä kaksikymmentä kilometriä, eikä hän kertaakaan valittanut, vaatinut taukoa tai muuta vastaavaa. :)

Hollannissa ei tosiaan juuri vuoria tai edes metsää hirveästi ole, ja ymmärtääkseni tämä kyseinen luonnonpuisto on lähes kaikki todellinen metsä mitä maasta löytyy. Ei sillä silti ollut kauneuden puolesta mitään hävettävää.

Hämähäkinseitti aamuauringossa.

 Sää helli meitä, aurinko paistoi kauniisti puiden latvusten takaa ja aloin uskoa, että odottamani hetki oli saapumassa. Ja niinhän se olikin. Nimittäin...

 ...löysimme todella viehättävän, valoisan polun...

...jonka varrella pomppi toinen näkemistämme kauriista...

...ja jonka varrella oli myös todella ikivanha, kaunis penkki, jolle istahdimme pitämään pienen tauon.

Aurinko loi taianomaisen auran alueelle...

...perhosia lepatteli ympäriinsä ja linnut livertelivät, hetki oli kokolailla "Disney moment".

Näin siis että nyt oli aika kosia. Saamani vastaus oli kyllä! :)

Hetken kuherreltuamme jatkoimme matkaa. Luonto ympärillä oli huikean kaunis, mutta hissukseen aurinko alkoi laskeutua puiden taakse joten oli aika alkaa etsimään hyvää leiripaikkaa.

Ja viimein se löytyi. Aivan mahtava paikka! Pieni lampi vieressä ja suuri puu yläpuolellamme tekivät leiripaikastamme täydellisen idyllin. :)

Leiritunnelmia.

 Miian ensimmäinen leiri-ilta sujui pieniä hämähäkkienväistelyepisodeja lukuunottamatta varsin iloisissa merkeissä. :D

 Illan viiletessä tein nuotiostamme reilusti isomman...

 ...ja joku muukin näköjään tykkäsi että täällähän on lämmintä. :)

Yöllä kuulimme kettujen tappelevan, mutta muuten oli rauhallista. Tosin oli paljon kylmempi kuin olisin osannut odottaa.

 Herääminen tällaiseen maisemaan...

...ja aamupuurot ja -kahvit tulelle. Pelkkää voittoa. :)

Upouusi kihlasormus aamuauringossa.

"Upouusi" voi olla vähän perspektiivijuttu, heh. Ostin sormuksen amsterdamilaisesta antiikkiliikkeestä, kuten tässä postauksessa vihjasinkin. Se on kultainen timanttisormus vuodelta 1894.

Eiköhän tässä ala olla tarpeeksi kuvia metsästä tällä kertaa. Ensi kerralla rautaisannos tuulimyllyjä. :)