Menestyksekästä ja onnellista uutta vuotta kaikille! :)

HAUSKAA JOULUA KAIKILLE! :)

Viidessadas blogipäivitys :)

"Kuplan puhalsit
Sen puhkaisin
Jossen ois
Se ois niellyt sut
Ja pois kuljettanut
Mun luotani"
-Don Huonot: Kupla

Don't mess with the Kung Fu-Cat! :D

Huumekytät

Kävelen Hansassa työvaatteet päällä, normaalia kierrosta tekemässä, kun äkkiä lantiooni törmää koira. Minut pysäyttää mies joka ei esittele itseään millään tavalla mutta kysyy olenko viime aikoina ollut tekemisissä huumausaineiden kanssa esimerkiksi kiinnioton yhteydessä. Hämmennyn hetkeksi, kunnes mies jatkaa sanomalla hivenen töksähtävään sävyyn että koira reagoi minuun. Totuus valkenee minulle samalla kun viereen ilmestyy toinen henkilö joka toteaa tässä vaiheessa olevansa poliisi.
Kysyvät olenko pitänyt taskuissani huumeita viime aikoina, ja tutkivat ne samalla, lompakkoni ja töihini liittyvän paperinipun vielä erikseen suunnilleen täikammalla, keskellä Hansakorttelia kaikkien nähden.
Totean että tottakai koira reagoi minuun, tutkin päivittäin narkomaanien ja pikkudiilereiden taskuja, huumepusseja ja -neuloja, välillä niiden kanssa joutuu vähän painimaan ja varmasti jo pelkästään käsiraudoissani ja hanskoissani on hajujälkiä. Samalla totean tylyyn sävyyn että jos haluavat tutkia minut tämän tarkemmin, niin sitten siirrytään kyllä sivummalle koska kyllä heidän pitäisi tajuta kuinka pahasti tämä syö ammatillista uskottavuuttani. Tämä saa äijät ottamaan takapakkia, mutisemaan pahoittelut ja poistumaan yhtä nopeasti kuin kimpussani olivatkin.

Minkälaisia peeloja huumepoliisiin oikein huolitaan? Totta helkkarissa minä haisen koiran nokkaan! Niin haisee varmasti koko yksikköni, kuten myös luultavasti monet poliisit, erilaiset sosiaaliviranomaiset, ensihoitajat ja jopa nuorisotyöntekijät. Tämän äijät totesivat itsekin heti kättelyssä, mutta silti sen vertaa ammattikohteliaisuutta tai edes ammattimaisuutta ei löytynyt, että Hansakorttelin kaltaisessa paikassa joka on täynnä syvennyksiä, huoltokäytäviä, pieniä ovia ja kauppojen takahuoneita eivät vaivautuneet pyytämään minua johonkin sivummalle vaan ratsasivat minut siinä keskellä käytävää keskellä päivää.

Reklamoin asiasta eteenpäin ja pomoni tarttuikin asiaan. Hän soitti myöhemmin vielä samana päivänä että asia on viety eteenpäin ja poliisin päästä pahoiteltiin ja jopa myönnettiin että väärin on toimittu. Eipä paljon lohduta, kun miettii kuinka moni ihminen näki vartijan tutkittavan oikein koiran kanssa keskellä kiireisintä jouluruuhkaa...

Elämä on

Miksi, voi miksi silloin kun olen ollut koko yön töissä baarin ovella yön oltua vielä poikkeuksellisen vilkas ja raskas, ja siitä mennyt seuraavana päivänä yli kymmentuntiseen iltavuoroon joka on myös ollut tavallista ikävämpi, ja olen valmis suoraan petiin heti kun vain pääsen koska seuraavanakin päivänä on töitä, satelee toinen toistaan kivempia kutsuja saunaan, kahteen eri baariin ja illanistumiseen, kaikki eri porukoilta? Miksi tällaisia ei tule silloin kun olisin täynnä tarmoa, menojalka vipattaisi ja olisi aikaa? :(

Hyvää itsenäisyyspäivää! :)

Tairrie B on palannut!

At some point, somewhere, something went horribly wrong in the evolution of

Airbags rule :D

Migreenikon mieli

Tyttöystävälläni on kaikkien mittapuiden mukaan pahimmanlaatuinen migreeni kuin ihmisellä voi olla. Hänen tarinansa ei ole kaunista kuultavaa eikä -luettavaa. Jos kärsit itse migreenistä, haet vertaistukea tai lohtua aiheen tiimoilta, neuvoja ja joitakin vastauksia tai haluat vain yksinkertaisesti tietää kuinka kauhea asia migreeni oikeasti on kaikkein pahimmillaan (itse olen aiemmin kuvitellut sen olevan vain tavallista rankempi päänsärky), Iiriksen blogi löytyy osoitteesta

www.migreenikonmieli.blogspot.com

Se ei ole kivaa luettavaa eikä millään tasolla viihteellistä. Erittäin informatiivinen kyllä, ja jos joko näet tämän blogin tarpeelliseksi joko itsellesi tai jollekulle läheisellesi joka aidosti kärsii migreenistä, lue se, aloita alusta ja anna blogin osoite eteenpäin.

Tätä ei pidä alkaa pohdiskella liikaa...
...minähän varoitin. :D

"Do you feel lucky, punk?"

Olin tänään ampumaradalla parin hyvän kaverin kanssa. Itsehän en asetta omista mutta kaverin arsenaalilla valloittaisi pienen valtion joten se ei ollut ongelma.

Pääsin kokeilemaan mm. aitoa mustaruutirelvolveria ja Glockia. Ikävä kyllä tietokone ja kännykkä eivät enää keskustele reissussa tulleen välirikon jälkeen joten ainakaan toistaiseksi en voi kuvia pistää tästäkään huvista.

Tonin Glockiin sai kiinnitettyä olkatuen ja valotähtäimen, joka teki tähtäämisestä suorastaan epäreilun helppoa. Sillä vimpaimella jopa tällainen puusilmä osui 8/10 kertaa maaliin! :D Vempain sai aseen myös näyttämään melkoisen scifiltä, Jarin sanoin "G.I. Joe-meininkiä". Yo Joe!
Jarin mustaruutiaseessa oli todellista villin lännen makua ja miehen ladatessa kapistusta Toni tuumailikin vieressä että "ei ihme että ennen vanhaan sodat kestivät niin kauan..." ;)
Päivän hurjin ase oli silti kyllä Jarin toinen reukku. Ase painoi varmaan enemmän kuin muut mukana olleet yhteensä ja .44 Magnum-luoteja sylkevä revolveri oli samanlainen kuin millä Likainen Harry siisti kaupunkikuvaa. "Go ahead, make my day..." :)

Kaikenkaikkiaan päivä oli erittäin hauska ja hyvän seuran ja hyvän kahvin kera se eteni aivan liian nopeasti. Odottelen innolla seuraavaa kertaa jolloin luvassa on mahdollisesti lisää legendaarista varustusta.

Giant d***ing robots! :D

Vanha vartija valittaa (taas)

Örkki pistää käden povitaskuun jolloin takin etumukseen käden viereen tulee kulmikas kuhmura ja huutaa ampuvansa minut (hetken kuluttua käy ilmi että asetta ei ole mutta siinä tilanteessa en voinut sitä tietää). Tartun oletettuun asekäteen, kiepautan hyypiön katuun ja runttaan oletettua asekättä ja väännän sitä niin että se sekä tulee pois takin alta että ei pystyisi pitelemään mitään.

Välittömästi paikalla on viisikymppinen äijä joka vinkuu minulle liiallisesta väkivallan käytöstä. Ärähdän että "Mies pisti käden takin alle ja sanoi ampuvansa minut, mitä SINÄ olisit tehnyt??" minkä jälkeen vastaus on tyly "Jaa" ja henkilö poistuu vähin äänin.

Mikä siinä on että todella usein kun jotain tällaista tai pahempaa tapahtuu, paikalle löytää aina tiensä joku kukkaranta tai setämies joka on nähnyt viimeiset 25% tilanteesta ja muodostaa aina automaattisesti mielipiteensä sen mukaisesti että vartija siinä taas pahoinpitelee viatonta ihmisparkaa? Perkele.

Huh.Helpotti.

Renkaidenvaihto

Heh. Suoritin juuri lankomiehen opastamana elämäni ensimmäisen renkaidenvaihdon, 36-vuotiaana. :) Mielipiteeni autoista ei ole muuttunut, mutta kun nyt kerran sellainen käytössä on niin tottakai haluan oppia perushuoltojutut.

I want out (1988)

2011. I still do...

From our lives' beginning on
We are pushed in little forms
No one asks us how we like to be
In school they teach you what to think
But everyone says different things
But they're all convinced that
They're the ones to see

So they keep talking and they never stop
And at a certain point you give it up
So the only thing that's left to think is this

I want out--to live my life alone
I want out--leave me be
I want out--to do things on my own
I want out--to live my life and to be free

People tell me A and B
They tell me how I have to see
Things that I have seen already clear
So they push me then from side to side
They're pushing me from black to white
They're pushing 'til there's nothing more to hear

But don't push me to the maximum
Shut your mouth and take it home
'Cause I decide the way things gonna be

I want out--to live my life alone
I want out--leave me be
I want out--to do things on my own
I want out--to live my life and to be free

There's a million ways to see the things in life
A million ways to be the fool
In the end of it, none of us is right
Sometimes we need to be alone

Tee työtä jolla on tarkoitus...

No, tämä on ääripää tässä työssä mutta kuitenkin...

Vartijakutsu liikkeestä X. Kirmaan paikalle ja myyjäkimuli osoittaa edessäni loittonevaa selkää, "toi vei tavaraa!". Hyvä, juoksen hemmon kiinni ja kerron että nyt ei tainnut kaikki ostokset mennä kassan kautta. Vastaukseksi saan litanian solvauksia ja vauhdilla katsantoelimistöäni lähestyvät rystyset. Väistän lyönnin ja tartun nilkkiin, mutta huonosti. Örkki kiskaisee itsensä irti ja suuntaa uuden iskun kohti nassuani, joka toki olisi muokkauksen tarpeessa mutta ei näin. Torjun lyönnin kädelläni ja jatkan liikettä kiepsahtaen mölliäisen selän taakse minkä jälkeen maistatan hänellä vähän jalkakäytävää.
Kiinniottotiloissa teen hepulle tarkastuksen, jonka lopputuloksen kuvaamiseen sopii mainiosti suora lainaus äijän hakeneen poliisin suusta:

"Lähdet kyselemättä lyömään sinut pysäyttänyttä vartijaa 0,93€ maksaneen kaljatölkin takia?? Oletko sinä idiootti??"

Huoh.

Ehkä mahtavin kissavideo ikinä! :D

Putosin lopullisesti siinä vaiheessa kun kissa ajaa karhun tiehensä! :D

Hyvinvointikoulutus Tampereella

"Diiba. Diiba diiba daaba. Diiba daaba diiba daaba. Ja muistakaa että tämä on nyt toistaiseksi täysin luottamuksellista."

No, näin Näsineulan auton ikkunasta. Ja munkit eräässä tienvarsikahvilassa olivat hyviä.

Tehkää perässä!

Tarkemmin ajatellen, älkää tehkö... :D

"Todella cool on vain ihminen, joka ei yritä vähääkään olla cool."
-Iiris Kosonen

Robert Williams

Onkin vierähtänyt hetki kun olen laittanut tänne taidegalleriaa. Aika korjata asia.

Robert Williamsia ei monikaan tunnista, mutta hänen taiteeseensa on varmaankin suurin osa törmännyt ainakin ohimennen. Tunnetuin hänen teoksistaan, Appetite for Destruction, päätyi myöhemmin Guns'n'Rosesin alkuperäiseksi levynkanneksi samannimiselle levylle (itsekin tajusin tämän vasta hurjasti myöhemmin).

Williamsin tyylisuuntaa kutsutaan konseptuaaliseksi realismiksi, mitä en oikein ymmärrä. Mielestäni mies on kyllä konseptuaalinen sanan kiinteässä käsitteessä mutta muuten kyllä enemmän jonkin sortin surrealisti, sillä hänen kuvituksensa on hyvin psykedeelistä.
Williamsille ominaista ovat 50-lukuinen tyyli sekoitettuna tyypilliseen Hot Rod-peltitaiteeseen ja poptaiteeseen. Hänen tavaramerkeikseen on muodostunut sarjakuvamainen tapa lisätä kuviin "liikettä" toistamalla saman aiheen moneen kertaan yhdessä kuvassa ja karikatyyrimainen hahmo suurine mulkosilmineen ja uloslentävine kielineen kuvan taustan pohjatessa kuitenkin todentuntuiseen maisemaan.

Välineinään Williams käyttää vanhoja kunnon öljyvärejä ja kangasta, mikä tuo hänen töihinsä oman viehätyksensä tällä tietokoneiden aikakaudella.

Realisti vai surrealisti? Vaiko realistinen surrealisti? Psykedeelinen joka tapauksessa, enkä sanoisi tällaisen keskustelun olevan edes tarpeellista. Klikkaamalla ensimmäistä kuvaa saatte ne gallerian muotoon ja jos kuvaa voi suurentaa, blogi suurentaa sen automaattisesti.


















I do not own rights to these images. Just giving the artist some space, credit and advertisement. Because I really like the art.

"Ei onni löydy siitä, että uutta hamuaa, vaan siitä, että oppii saamastaan nauttimaan." :)

"Cash don't buy guts, kid. Or brains. And you're short on both."
-Hannibal Smith, The A-Team

Poskilävistys Vanhalle Vihtahousulle

Kulttuuripääkaupunkivuosi lähestyy loppuaan, ja osittain olen siitä tyytyväinenkin, koska tämä vuosi on näyttänyt kyllä sen että sanan "kulttuuri" nimissä voi pistää esille mitä tahansa sontaa... Esim. Paavo Nurmen stadionilla sohlattu Kari Heiskasen ohjaama "suurteos" Taistelu oli aivan käsittämättömän heikko esitys. 50 ihmistä juoksee ja määkii kuin Jouko Turkan pahimmissa pohjanoteerauksissa, ero oli lähinnä siinä että esiintyjien syljeneritys oli (oletettavasti) vähäisempää.

Mutta todella paljon hyvääkin kyllä tähän on mahtunut ja myös marginaalitaide ja alakulttuurit ovat päässeet mukavasti esille. Mannerheimin puistoon pystytetyn Cirque Draculan uskomaton akrobatia pienessä tilassa yhdistettynä vanhanajan varieteehen oli todella hieno sovitus Stokerin mestariteoksesta, Kaarinan Nuorisoteatterin näkemys Kellopeli Appelsiinista oli hauska ja omintakeinen, ja nyt viimeisimpänä kokemuksena Jo-Jo-teatterin ja Circus Mundus Absurdusin yhteistyö Mihail Bulgakovin klassikkoromaanista Saatana saapuu Moskovaan oli todella virkistävä.
Nähtyäni Absurdusin esiintymisen ennenkin olin aluksi hieman skeptinen koska vaikka friikkisirkuksen omat jutut ovatkin varsin viihdyttävää katsottavaa, pelkäsin koko shown perustuvan pelkälle shokkiefektille. Ilokseni sain huomata pian olleeni väärässä. Tarinankuljetus oli soljuvaa ja silti aiheeseen sopivan kaoottista, yksityiskohtien määrä oli aivan mahtava eri paria olevista piilolinsseistä sotkettuun huulipunaan, ja valon ja varjon kekseliäs käyttö hipoi paikoin nerokkuutta. Näyttelijöitä oli lähes parikymmentä ja pieninkin osa oli mietitty tarkkaan.
Tottakai kyseessä ollessa Absurdusin asiaan kuului myös paljon itsensä lävistämistä, varmastikin kivuliaita vetoesityksiä, tulella leikkimistä ja suspensioroikotusta (uskomatonta mitä ihmisen selkänahka kestää), mutta se ei kuitenkaan ollut itsetarkoituksellista ja kun kuitenkin kyseessä oli liuta tarinaan vahvasti kuuluvia kikattavia "demoneita" niin tällaiseen 2000-luvun vastavirtaesitykseen se sopii kuin luoti punaniskaan.

Kaiken kaikkiaan on ollut hienoa seurata kulttuurivuoden mukanaan tuomia värikkäitäkin vaihtoehtoja. Voi tietysti olla että en vain ole pitänyt silmiäni tarpeeksi auki ja paljon on jäänyt huomaamatta aikaisempina vuosina mutta minusta ainakin on näyttänyt siltä että vuosi on tuonut esille paljon valtavirrasta poikkeavaa materiaalia ihan eri tavalla kuin aiemmin.

Kuinka käsittämättömän suuri voi ihmissydän olla?

Instant NO!-button

Jos teillä on sellainen olo ja tarve, menkää osoitteeseen www.nooooooooooooooo.com (15 o:ta), varmistakaa että tietokoneen kaiuttimet ovat päällä ja painakaa nappulaa. Helpottaa kummasti oloa. :D

Tempus fugit 3

Voi hyvänen aika. Takana on firman pikkujouluristeily. Tapasin paljon nuoria kollegoita jotka ovat hetki sitten aloittaneet alalla ja yksi heistä ilmoitti minulle riemuissaan että muistaa kun olen opettanut häntä kun hän oli ala-asteella... Kun nyt kuitenkin olen jo turvallisuusalallakin ollut pitkälle seitsemättä vuotta ja kouluissa olin töissä useita vuosia ennenkuin siirryin yksityiseksi hoitajaksi, niin kyllä tuli wanha olo.
Tilannetta ei yhtään auttanut se kun samalla laivalla törmäsin ensimmäistä kertaa yli vuoteen ystävääni jonka lapsia hoidin monta vuotta alkaen silloin kun he olivat melkein pottaiässä vielä. Minulla taisi mennä täysi minuutti tajuta että ne kaksi hujoppia siinä hänen vieressään olivat juurikin kyseiset "lapset". Huoh...
Aika kuluu käsittämätöntä vauhtia. Joku sanoi minulle joskus että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika kuluu, ja nyt luinkin artikkelin aiheesta. Siinä todettiin että kun ikää alkaa tulla, ihmisen kyky ihan oikeasti observoida ajan kulua muuttuu ja nimenomaan muuttuu tarkemmaksi. Kun mittariin alkaa kertyä tarpeeksi vuosia, perspektiivi asioihin saa uusia ulottuvuuksia ja tietoisuus oman ajan rajallisuudesta kasvaa. Nyt jo olen huomannut että kun ennen vanhaan kaksi vuotta tuntui ikuisuudelta, nyt viisikään vuotta ei tunnu kovin pitkältä ajalta.

Mutta hei, kuten Indiana Jones totesi Marionin sanottua hänelle että hän ei ole sama mies kuin kymmenen vuotta sitten:

"Ei se ole vuosista kiinni, kultaseni, vaan kilometreistä mittarissa..." ;)

\m/

Aidosta metallista

ei koskaan

tule valtavirtaa.

Ei todellakaan!

Vartijan oikeuksista

Poliisijohtaja Paateron heittelemät ajatukset vartijoiden työnkuvan ja oikeuksien laajentamisesta ovat olleet viime aikoina laajalti esillä eri medioissa ja sen lisäksi se on herättänyt epätavallisen kiihkeätä keskustelua mm. internet-foorumeilla aiheen tiimoilta ja sen vierestä.

Henkkoht en usko ajatusten koskaan näkevän päivänvaloa ja tarkemmin ajateltuna hyvä niin. Se että vartijoille siirrettäisiin pienemmät sakotukset ja juoppoputkasysteemit vaatisi sen verran raskaasti lisäkoulutusta vartijoille, lakimuutoksia ja huomattavia muutoksia siinä miten turvallisuusfirmat asiat hoitavat että en usko että tämä tulee tapahtumaan. Enempää en jaksa aiheeseen ottaa kantaa.

Sen sijaan ihmisten keskuudessa kulkee näemmä yhä käsittämätön määrä harhaluuloja ja oletuksia mitä vartija saa ja ei saa tehdä. En lähde veikkaamaan mikä on blogini lukijoiden perustiedon taso mutta heitänpä tähän nyt tällaisia muutamia asioita joista tuolla keskustelupalstoilla väännetään (enimmäkseen äänessä siellä ovat ihmiset joilla ei ole oikeasti hajuakaan vartijan oikeuksista mutta pitäessään sitä älämölöään jättävät väärän tiedon kaikumaan), mutta joista ihmisillä tuntuu olevan aivan käsittämättömiä kuvitelmia. Ainakin te sitten tiedätte mikä on totta ja mikä ei.

-Vartijalla on ihan oikeasti oikeus ottaa kiinni henkilö, jonka teosta saattaa seurata vankeutta. Kiinniottoon on lainmukainen oikeus myös silloin, kun kyseessä on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Kiinniotto-oikeus on myös silloin, kun kyseessä on henkilö joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava. Mitä monikaan ei tiedä, on puolestaan se että itseasiassa sama oikeus on kenellä tahansa. Tätä kutsutaan jokamiehen kiinniotto-oikeudeksi. Tästä alaspäin mainitsemani asiat eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin.

-Vartijalla, joka on käynyt tarvittavan koulutuksen (joka täytyy uusia joka vuosi ja jonka kokeesta täytyy päästä läpi) on lainmukainen oikeus kantaa ja käyttää kaasusumutinta, teleskooppipatukkaa, patukkaa, käsirautoja ja joissain tapauksissa ampuma-asetta. Jälkimmäiseen on oikeus Suomessa vain arvokuljetus- ja henkilönturvatehtävissä olevat vartijat, sekä erikoisolosuhteissa (Suomessa lähinnä ydinvoimaloissa) työskentelevät vartijat.

-Vartijalla todellakin on lainmukainen voimankäyttöoikeus kiinniotto*-, poistamis- ym. tilanteissa. Jos kehotus ja käsky ei riitä, sitten mennään karumman kaavan kautta. Tarpeen vaatiessa roisto viedään tonttiin ja kovaa.

-Kun henkilö on kiinniotettu, vartijalla on oikeus suorittaa tälle turvallisuustarkastus, ja ottaa henkilöltä pois kaikki, minkä voidaan laskea olevan väline jolla henkilö voi tehdä vahinkoa joko itselleen tai ympäristölle.

Siinäpä teille lyhyesti faktoja joilla voitte oikaista urbaanilegendojen ja suoranaisten paskanjauhajien puheet. :)

*=myös jokamiehen kiinniotossa voi tiettyyn pisteeseen asti käyttää voimakeinoja

PACMAN! :D

Monet teistä muistavat varmasti vanhan kunnon Pacman-pelin. Keltainen pallo kulkee labyrintissa tehtävänään syödä valkoisia palloja ja väistellä eri värisiä mörköjä, jotka vuorostaan voi väliaikaisesti pistää poskeensa kun on syönyt isomman valkoisen pallon joka muuttaa möröt sinisiksi. :)


Jäin pahasti koukkuun tuohon vanhaan suosikkiini kun ihan vahingossa törmäsin siihen surffaillessani netissä. Mietin että monet teistäkin tekevät joko töitä koneella tai opiskelevat, eli silloin tällöin jää aikaa jota tuhlata johonkin.


Joten ajattelin jakaa kanssanne tämän jo unohtuneen nuoruusiän riemun, eli pääsette pelaamaan sitä ilmaiseksi osoitteessa www.freepacman.org

Pitäkää hauskaa! :)

Jäinen ikkuna vääristää
Pirstaleinen kuva katsoo, kertoo
Tahaton mosaiikki
Minä

Joskus yksi kuva tosiaan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... :(

Kalassa

Syksy on sitten saapunut. Jossakin välissä, kunhan tästä vielä hiukan kylmenee, laitan tänne jälleen muistoja kesän seikkailuista, mutta syksyyn sopii aivan tietynlaisten asioiden taltiointi...
Teimme pienellä kolmen Rusakon porukalla kalastusreissun Livonsaaren vesille. Kaksi konkariamme Aleksi ja Tommi tiesivät kalojen alkavan olemaan kohmeisia vesien alettua kylmetä ja aikaisin aamulla erityisesti nappaa. Eli aikaisin aamulla liikkeelle sitten, huolimatta siitä että minä ja Tommi olimme viettäneet edeltävän illan harvinaisen tiiviisti Pleikkarin ja oluen merkeissä joten unta kertyi väliin hieman... vähän. ;)



Livonsaaren maisemat ovat häikäisevät ja aamutuimaan tunnelma on hieno. Kovimmalla kalamiehellämme Aleksilla on mainio kalastusvene, ja maisemat vaihtuivat lokoisaan tahtiin.


Tommi on myös kiinnostunut valokuvauksesta, hän on siinä varsin hyvä joten kuvaaminen jäikin sitten hänelle ja sehän on myös tietenkin näppärä keino pysytellä itse poissa kuvista, mikä ei sillä naamalla ole välttämättä huono juttu... ;)


Sekä Ukko että Ahti olivat meille suotuisia. Sen lisäksi että säät olivat kuvan mukaiset, saimme heittää uistimiamme peilityyneen veteen...


...myös saalista tuli. Minä sain kunnian kiskoa ensimmäisen haukeni ylös.


Ei hassummin harrastelijalta. Kolmekiloinen.


Aleksi kuitenkin näytti kaapin paikan, tämä jötikkä on lähes kaksi kertaa isompi.


Päivä oli kerrassaan mahtava. Kolme komeaa haukea, paljon raitista ilmaa, hienoja maisemia, hyvää seuraa ja litra kahvia, siinä kaikki mitä tarvitaan onnistuneeseen vapa(a)reissuun! :)

Onnistuneen äijäillan resepti

Pelattiin Pleikkaria ja juotiin kaljaa, mentiin saunaan, juotiin kaljaa, pelattiin ja juotiin kaljaa, mentiin saunaan, kaljaa, haettiin kissankokoiset hampurilaiset, syötiin, mentiin saunaan, kaljaa, pelattiin, kaljaa, mentiin saunaan ja juotiin kaljaa ja pelattiin.

Lyhyesti: Rento meininki. :)

Alien encounter :D

Youtube-tylsyyttä

Sain kuulla että taas oli moni laittamani hauska video joko kokonaan poistettu levityksestä tai sitten sen upottaminen eli siirto blogiin oli estetty. Onneksi sentään suurimman osan pääsee katsomaan suoraan Youtuben sivuilta klikkaamalla kuvan tarjoamaa linkkiä pari kertaa.

Vuosi on taittunut, syksy on saapunut
Keltaisia lehtiä tuulessa
Sukulaissieluja

Ja mikään ei koskaan oikeasti muutu
(vaihtaa vain väriä)

Pitäisi vissiin pistää tännekin välillä jotain tuumintoja koska päässä on taas pyörinyt juttuja. Nyt kylläkin pistän tähän lähinnä tällaisen teologisen pohdiskelun... :D

Ja perään mielikuva: Miltä näyttää pingviini joka "runs like hell"? :D

Rebecca Black rules! :D

Joskus ei vaan kulje

Hups. Blogiin ei ole tullut heitettyä mitään juttua hetkeen. Pari tatuointia pitäisi piirtää, kaapin ovi ruuvata paikalleen, pyörät korjata eikä langaton nettikään jostain syystä asenna itse itseään tuolta laatikosta vaikka kuinka on olevinaan huipputeknologiaa. On siinäkin. Punttiakin pitäisi nostaa mutta kun se painaa...
Joskus ei vaan kulje.
Kyseessä on lievä laiskuudenpuuska joka ulottuu ihan kaikkeen. Työt tulee tehtyä mutta vapaalla ei ole viime aikoina jaksanut tehdä muuta kuin lorvia. Täytyy ottaa niskasta kiinni itseä. Teen sen huomenna.
No, viimeistään ensi viikolla.
:)