Iloista uutta vuotta kaikille! :)

Iloista joulua kaikille! :)

Nousevan auringon maahan! :D

No niin. Elämä on ollut tasaista ja aivan liian helppoa pitkän aikaa. Oli vain ajan kysymys milloin harmauden saturaatiopiste tuli vastaan ja minun piti tehdä jotain turoa, joten asiaa noin vartin pohdittuani ostin juuri kaksi lentolippua Tokioon, lähtö vuodenvaihteessa. Oh yeah!

CCC

 

Ensimmäinen ilta/yö Cosmic Comic Cafen ovella takana. Paikka on juuri niin leppoisa ja mukava kuin odotinkin. En oikeastaan joutunut puuttumaan yhtään mihinkään ja mikäs sen mukavampaa. Teen toki silloin tällöin yhä Dynamossakin vuoroja, mutta CCC tarjoaa tällä hetkellä päivätyön oheen mielekkäämmän vaihtoehdon kakkostyöksi. Cosmicin asiakaskunta on äärirauhallista maailmanparantajaa, opiskelijoita ja turvallisuusalan työntekijöitä. Kaikin tavoin viihtyisä paikka komeine olutvalikoimineen ja mukavine henkilökuntineen ja alkaa olla myös Rusakoiden vakiomesta. :)

"I trust everyone.
 I just don't trust the devil inside them."
 -Donald Sutherland elokuvassa The Italian Job

Vauhdikas pikku keikka :)
Tässä on vähän City Patrol-fiilistä. ;)

Rumpukalvon rypistelyä

Viime aikoina blogiin laitetut musiikkivideot ovat olleet varsin kevyttä juttua, äijärockia ja vähän taiteellisempaa sekä mainstreamimpaa kamaa. On aika hypätä peruskuuntelijan mukavuusalueen ulkopuolelle ja laittaa jotakin joka muistuttaa jälleen siitä missä meikäläisen juuret ovat. Kuinka moni voi sanoa että kykenee kuuntelemaan tämän biisin loppuun, saati nauttimaan tästä? Tommi ja Jani hiljaa. ;)

Biisi omistettu Kolli-Kalelle :D

B as in Bullshit

B kind
B a good listener
B able to engage in physical combat
B a lover of classical music
B a tolerator of children
B an agnostic
B generous on the freeways of the world
B a good sleeper
B not fearful of death
B unable to beg
B able to love 
B able to feel superior
B able to understand that too much education is a fart in the dark
B able to dislike poets and poetry
B able to understand that the rich can be poor in spirit
B able to understand the the poor live better than the rich
B able to understand that shit is necessary
B aware that in every life a little bit of shit must fall
B aware that a hell of a lot more shit falls on some more than on others
B aware that many dumb bastards crawl the earth
B aware that the human heart cannot be broken
B able to stay away from the movies
B able to sit alone in a room and feel good
B able to watch your cat cross the floor like a miracle
B able to recognize bullshit even when you hear it from
B ukowski.

-Charles Bukowski

Voi rikollisparkoja

Luin tuossa taannoin Iltalehden artikkelin jossa päiviteltiin Jenkkilässä julkaistua raporttia jossa kuvattiin kuinka kamalan epäoikeudenmukaisesti rikollisia siinä maassa kohdellaan.
Juttu käsittelee sitä kuinka Yhdysvalloissa on käytössä Third Strike (jossain osavaltioissa Fourth Strike)-niminen systeemi, jossa rikoksen uusijoille lätkäistään rankan mittaisia vankilatuomioita.

 Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun kolmannen kerran jäät kiinni esim. varkaudesta, häkki heilahtaa eikä tosiaankaan ihan lyhyeksi ajaksi. Ja tämä on joidenkin kukkaislasten mielestä väärin ja paha asia, eikä osoita minkäänlaista inhimillistä myötätuntoa. Siis oikeasti. Come on.

Jos minulta kysytään, Suomeen pitäisi tulla samanlainen järjestelmä. Mutta ei. Täällä vedetään kunnolla toiseen ääripäähän. Tiesitte varmastikin että ensikertalaisena Suomessa saa alennetun tuomion. No, tiesittekö että Suomen lain mukaan lusitut rikokset vanhenevat? Se tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että kun tappaa jonkun, istuu noin kaksi vuotta linnassa ensikertalaisena, ja kun muutama vuosi vapautumisesta menee, voi tappaa uudestaan ja saada jälleen tuomion ensikertalaisena. Sama pätee raiskauksiin, törkeisiin pahoinpitelyihin, ryöstöihin jne.

Iltalehden jutussa esimerkkihenkilölle langetettiin elinkautinen sen jälkeen kun hän Fourth Strike-käytännön mukaisesti jäi neljännen kerran kiinni rikoksesta. Tällä kertaa hän varasti 120 euron arvoisen merkkitakin liikkeestä. Sitä ennen hän oli varastanut autoja ja tehnyt ryöstön. Eli ei todellakaan vienyt esim. nälkäänsä tai koska oli aito hätä tai tarve.

Ymmärrän tasan sen verran että taviksesta tuo tuntuu julmalta rangaistukselta, eihän hän ole tappanut ketään tai mitään, mutta minä näen työssäni joka helkkarin päivä yksinkertaisen faktan: Jokaista sellaista rikosta kohti josta joku jää kiinni, sama henkilö on tehnyt kymmenittäin rikoksia joista ei ole jäänyt.

Ja vielä yksinkertaisempi asia on se, että Jenkkilässä joka saakelin rikollinen on tietoinen tuosta Third Strike-systeemistä. Ja kun ottaa huomioon että henkilö tietää että hänellä on tilillään tarpeeksi tavaraa siihen että seuraavalla kerralla lähdetään oikeasti lusimaan, minä kysyn: Hittoako sitten teet sen jälkeen rikoksia? Ylipäätään, mitäs teet rikoksia? Asia on juuri niin yksinkertainen: ÄLÄ. HITTO SOIKOON. VARASTA. Tai tee muitakaan rikoksia. Jos on niin surkea yksilö että ei piittaa siitä mikä on oikein ja mikä väärin, niin sitten siitä itsekkäästä syystä ettei joudu tuohon poseen. On turha mussuttaa että kuimmuanäinkamalastirankastaan kun kerran tietää tasan tarkkaan mikä on homman nimi. Lait on tehty pitämään yhteiskunta toiminnassa. Riko lakia, kärsi seuraukset. Mitäs järsit yhteiskuntaa. Sitä saa mitä tilaa.

 

Jotkut asiat vain ovat. Kyllä. :D

Miehekästä menoa: Monessa suunnassa

Yleensä Miehekästä menoa-otsikon jutut sisältävät Rusakoiden varsin lihaksikasta menoa, mutta tällä kertaa minä olin eri suunnassa kuin Rusakot. Rusakoilla (jätkistä paikalla Jari, Jesse, Aleksi ja Kaitsu) oli hieno minivaellus Kuhankuonolla, ainoa syy miksen ollut mukana oli se että minut oli nakitettu töihin. Jarin viesteilystä päätellen reissu oli erittäin asiallinen. :) Minä tosiaan kituutin töissä tuon päivän. Sen jälkeen hiivin ensin hyvässä seurassa baariin sellaiseen aikaan kun tavallinen kansa työntää jo Z:ja ulos, tapasin ystäväni ja kollegani Väinön ja vanhan ystäväni Markuksen, ja hyvän aikaa (myös Rusakoiden nykyvakiopaikka) Cosmic Comic Cafen mallastuotantoa maisteltuamme päädyimme hakemaan Markuksen luota evästä ja erittäin osuvasti nimettyä Live a Little -viiniä (hei oikeasti! I'm so in with that name!!! :D) päädyimme istumaan kolmistaan Kuuvuorelle. Istuimme hyvän tunnin kolmestaan Kuuvuoren parhaalla kivisellä näköalapaikalla, katselimme neonvaloissa kylpevää obsidiaanin mustaa kaupunkia, joimme viiniä, söimme eväitä ja puhuimme Elämästä, Maailmankaikkeudesta Ja Kaikesta ((c) Douglas Adams).
 Hyinen pohjoistuuli piiskasi meitä, aamuyö paiskoi vettä niskaamme ja luonnollinen pimeys kietoi kaiken pehmeään syleilyynsä, mutta me istuimme kuin Kolme Kuningasta kivisellä valtaistuimellamme joka näytti koko öisen kaupungin, ja kun viimein päätimme poistua, oli kuin yö itse olisi ymmärtänyt kuinka rankka porukka siinä miehekkäästi hajaantui kadotakseen pimeyteen.

Alkoholilla oli osuutta asiaan. Hauskaa oli ukot, otetaan uudestaan. \m/

Töihin lähdössä

...hyvällä fiiliksellä! :)

Olemme kaiken aikaa kaikkialla

Pakkohan tämä on tänne laittaa. Ollaan me niin kivoja. Ainakin osa meistä. :D

Cowabunga!

Teenage Mutant Ninja Turtles sai alkunsa vuonna 1984 Kevin Eastmanin ja Peter Lairdin mustavalkoisena sarjakuvana. Alkuperäinen sarjakuva oli erittäin väkivaltainen (ajankuvaansa nähden) ja hyödynsi erilaisia alakulttuureita, pop-taidetta ja vahvasti campiin nojaavaa mustaa slapstick-huumoria.
 Sittemmin suureen suosioon noussut franchise on saanut jatkoa useana sarjakuva-, tv-, ja elokuvasovituksena.
Tiekartta Eksyksiin tarjoaa tällä kertaa hiukan omaksikin yllätyksekseen vuoden 1989 alkuperäisen live action-elokuvan, joka on mukavan uskollinen alkuperäiselle sarjakuvalle.
En olisi ikinä uskonut että Copyrightin omistajat olisivat päästäneet sen Youtubeen. Ehkäpä syynä on ensi kesänä teattereihin iskevä upouusi versio. :)
Mutta, sitä suuremmalla ilolla, ottakaa mukava asento ja pitäkää hauskaa! :D
Pahoittelut, Youtube ei tietenkään tarjoa tekstityksiä.

Tehkää perässä! :D

Minä en tee. Minulla on, öh, varvas kipeä... o_O

Non Serviam! \m/

Tämän vuoden kolmas ja viimeinen keikkakokemus oli yhtä loistava kuin kaksi edellistäkin. :)

Pitkän linjan eeppisen mustan metallin sanansaattaja, kreikkalainen Rotting Christ saapui maailmankiertueellaan jälleen myös Suomeen, aloittaen neljä kaupunkia käsittävän Härmän osuutensa Turusta (muut kaupungit Suomen keikoilla ovat Tampere, Kouvola ja Helsinki).

Jo 80-luvun lopulta omintakeisella black metalillaan kulttimainetta nauttinut bändi nousi suurempaan metallikansan tietouteen vasta kymmenen vuotta myöhemmin A Dead Poem-albumillaan. Bändi on tunnettu kokeilullisuudestaan ja sen yli kymmenen levyä poikkeavatkin voimakkaasti toisistaan levy levyltä.
 Tällä kertaa sain muutaman hyvän kuvan keikalta mutta huomasin äsken että Blogger tekee jälleen kerran sen minkä se parhaiten tekee eli kusee. Jostain syystä kuvat eivät kestä kovin hyvin siirtoa koneeltani nettiin. Värispottien valossa otetut kuvat puuroutuvat siirrosta joten laitan vain pari vähemmän kärsinyttä.

Vaikka setti jäi yllättävän lyhyeksi (1h 15min), kuultiin Turun keikalla silti varsin kattava leikkaus bändin yli 25-vuotisesta urasta. Fanien suosikkien kuten The Sign of Prime Creationin ja Athanati Esten kaltaisten yleisönvillitsijöiden lisäksi kuultiin paljon materiaalia uudemmilta levyiltä, kuten Grandis Spiritus Diavolos, Aealo ja encorena heitetty Enuma Elish, mutta myös oikeasti vanhempaa materiaaliakin riitti sentään hiukan vanhojen diggareiden iloksi. Non Serviam lämmitti henkilökohtaisesti mieltä.
 Olen iän myötä käynyt aika laiskaksi keikoilla kävijäksi, mutta tämän vuoden valinnat ovat olleet kyllä täysosumia. Hyvä hevikeikka kyllä lataa henkisiä akkuja lähes yhtä hyvin kuin oma rauha. o_O

 

Ronjan ja Ainimartan ja heidän kaltaistensa kannattaisi ehkä miettiä arvomailmaansa hiukan uusiksi... ;)

Muistakaahan nuoremmat Rusakot tämä kun Pappapartio kulkee kaduilla! ;)

Luontoäiti muusana: Andy Goldsworthy

Eräs taiteilijaystäväni tutustutti minut taannoin tämänkertaiseen taiteilijaan. Skotlantilaistunut englantilainen kuvanveistäjä ja luonnonsuojelija Andy Goldsworthy tekee taidetta luonnon nimissä ja sen kunniaksi. Hän kerää teoksiinsa raaka-aineita suoraan luonnosta ja käyttää niitä sitten enimmäkseen sellaisinaan luoden mitä mielikuvituksekkaimpia teoksia. Hyvin, hyvin harvoin törmään ei-esittävään taiteeseen joka tekee minuun vaikutuksen, saati herättää minussa tunteita. Goldsworthy onnistuu juuri siinä.

I do not own rights to these images. Just giving the artist some space, credit and advertisement. Because I really like the art.

Teiden ritarit

Tunti sitten kiinnitin huomiota ulkoa kuuluvaan raivokkaaseen moottorin revitykseen. Katsoin ulos ikkunasta ja näin kun auto ajoi aivan järjetöntä vauhtia neljänkympin rajoitusalueella keskellä tietä kaistaviivan päällä, alkoi heittelehtiä tullessaan kurviin ja kun se katosi näkyvistäni kuului jarrujen kirskuntaa ja kunnon rysähdys. Avasin ikkunan ja näin kuinka auto oli lentänyt ulos tieltä, läpi taloyhtiön ruusupuskien, vieneen mennessään yhden parkkipaikkamme sähkötolpista ja törmänneen lopulta parkkipaikalla pysäköityneenä olleeseen autoon.

 Autosta tuli ulos kaksi jätkää jotka yrittivät äkkiä työntää auton irti ja karkuun kolmannen painaessa kaasua, mutta paikalle saapui pihamme asukas joka kielsi tyyppejä lähtemästä. Kavereita ei oikein meinannut kiinnostaa jäädä ja tässä vaiheessa minä kiskoin kengät jalkaan ja kipitin paikalle koska alkoi hiukan haiskahtaa että tilannetta todistamaan osunut herra oli vaarassa saada kuonoonsa koska oli yksin. Saapuessani paikalle kuulin kun jannut sanoivat että "ei tarvitse soittaa poliisille", mutta kyseinen paikalle saapunut herra soitti kuitenkin jolloin kavereille tuli kiire liueta paikalta. Jäin paikalle katsomaan että kuski ei pääse häipymään ja hetken päästä paikalle saapui muitakin. Poliisikin saapui suht nopeasti.

Hyypiöiden vauhti oli todella törkeä ja täysin ympäristöstään piittaamaton, minkä lisäksi yrittivät vielä lähteä karkuun. Olin perhanan iloinen että ainakin kuski jäi kiinni.

Auto johon törmättiin. Pahemmin rutussa kuin tästä näkyy.

Sähkötolpan raato.

Hetki elämässä kun halusin leikata tukkani ja pukeutua kauluspaitaan

Käppäilin suht ikävän työpäivän jälkeen pysäkille odottamaan bussia kun huomasin että siellä oli myös kaksi poikkeuksellisen huonokuntoisen ja pahan näköistä narkkaria jotka olimme poistaneet Tomin kanssa puolisen tuntia aiemmin eräästä liikkeestä kun olin vielä vuorossa.
 "Yäk," ajattelin, "toivottavasti eivät tule samaan bussiin."
 Tottakai tulivat. Bussi oli suht täynnä joten tulivat vielä melkein viereen.

Hetken päästä bussiin tuli joku juoppo joka tuli vuorostaan viereen seisomaan ja kysyi kovaäänisesti:
 -Onkos äijät hevimiehiä?
  Minulla meni hetki ennen kuin tajusin että tyyppi luuli minun kuuluvan samaan seurueeseen, koska toisella nistillä oli pitkä tukka ja nahkatakki...

Enpä taida ikinä antaa rahojani Hallis Kebabille. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta.

WHARRGARBL! ...no koska minulla on vapaapäivä. :D