Tämä lähtee baariin. Tienaamaan. Älkää tulko antamaan meikäläiselle tekemistä.

Tyhjillä

Viimeiset tutkimustulokset saapuivat.Lääkärit eivät löytäneet MITÄÄN. Onhan se tietysti kiva kuulla että ainakaan minulla ei ole mitään vakavaa. Mutta kivut ovat erittäin todelliset ja vievät pahimmillaan melkein jalat alta. Seuraavaksi ilmeisesti haen lääkäriltäni jotain jäätäviä nappeja ja hiivin hiljaa jonkun itämaisen henkilön puheille...

Lähes vuoden tutkimukset, yli tonni käytettyä rahaa ja huolta. Nyt on aika tyhjä olo.

Meikäläistä on viime aikoina ahdisteltu taas jostain syystä lisääntymisasioissa. Tietyt täti-ihmiset odottavat että pysähtyisin, aikuistuisin, väsäisin vauvan ja mitä kaikkea. What can I say?

EI KÄY.

Asiasta toiseen,

;)

Työtä jolla on tarkoitus

"Kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse."

Jälleen kerran pääsi keltainen lehdistö "uutisoimaan" järjestyksenvalvojasta jonka voimankäyttö oli liiallista. Näitä on nyt ollut taas ikävän paljon viime aikoina otsikoissa, olivat ne sitten ansaittuja juttuja tai eivät. Kaikki todellakaan eivät.

Laitanpa siis tähän nyt pienen otannan erilaisista vartijoille osuneista keikoista ihan vaan vastapainoksi molempien Ilta-Huuhaiden mässäilylle.

Nämä keikat ovat tapahtuneet Turussa, Helsingissä, Tampereella ja vaikka missä suunnilleen viimeisen vuoden aikana. Joudun vaitiolovelvollisuuden vuoksi jättämään nimet ja tarkat tapahtumapaikat pois, mutta eiköhän sisältö mene kuitenkin perille... Materiaalia olisi vaikka kuinka mutta tyydyn nyt tällaiseen nippuun:

- Järjestyksenvalvojat estivät tahallaan sytytetyn tulipalon leviämisen ja ottivat vielä kiinni palon sytyttäjän.
- Vartijat pelastivat nopealla toiminnallaan kahvilassa aivohalvauksen saaneen naisen hengen.
- Vartija huomasi iltapimeydessä pyörätuolistaan pudonneen henkilön joka ei päässyt enää itse ylös vaan makasi maassa sateessa. Vartija antoi oman sadevaatteensa henkilölle siksi aikaa kunnes ambulanssi saapui.
- Vartija meni sisään asuntohälytykseen ja pelasti savusta tajuttomaksi menneen iäkkään henkilön hengen lieden sytyttyä tuleen.
- Vartija ohjasi liikennettä ja avusti virkavaltaa liikenneonnettomuustilanteessa
- Järjestyksenvalvojat elvyttivät miehen defibrillaattorilla.
- Vartijat ottivat kiinni ja laittoivat rautoihin kultaliikkeen ryöstäjät.
- Vartija pelasti sairaskohtauksen saaneen naisen ensiavulla ja kutsumalla ambulanssin.
- Järjestyksenvalvojat ottivat itse kiinni osan ja neuvoivat poliisit ammattimaisen rikollisporukan jäljille: Kolme ihmistä poliisin mukaan, valtava määrä varastettua tavaraa ja huumeita talteen.

Kun jokin paikka hälyttää, on paikalla yleensä ensimmäisenä vartija. Joka ikinen päivä ympäri maata vartijat pelastavat henkiä, ottavat kiinni välillä isojakin rikollisia, sammuttavat tulipaloja, auttavat avuntarpeessa olijoita, helpottavat virkavallan työtä, neuvovat ja opastavat ihmisiä ihan jokapäiväisissäkin asioissa.

By the end of the day, aivan sama mitä meistä sanotaan ja millä otsikoilla roskalehdet myyvät surkeaa aviisiaan. Minä tiedän mitä minä ja kollegani oikeasti teemme työksemme. Ja olen siitä ylpeä.

Kräsh!

...Miia päätti että tarvitsemme uuden tietokoneen...

No ei nyt sentään noin rajusti, mutta kone kyllä teki kamikaze-lennon lattialle. Siispä blogi on hiukan vähemmän äänessä hetken. On vissiin oikeasti aika ostaa ihan oikeasti tomiva kone...

Heh. Hook, line & sinker.

Joku ehkä vielä muistaa viime kesän Berliinin postauksestani tämän:

"Heh, hee. Starbucksissa pyydetään aina nimi ja se kirjoitetaan tilauksen kylkeen. Olemme Saksassa. Kuinka vaikeaa on kirjoittaa Matias? :D"

No, nyt sitten:

Taas opittiin jotain ihmeellistä mainonnan maailmasta. :D

Sunnuntai töissä, joten

I, Eye 2

Sopimuksia tienhaarassa

Kreikka, joka on gaziljoonan velkaa muulle maailmalle mutta sen sijaan että maksaisi, alkaa sanella ehtoja muille mikäli haluavat että Kreikka ylipäätään suostuu maksamaan velkansa. Öh. Kuulostaa tooosi kunnialliselta toiminnalta...

Kreikka myös uhkailee Saksaa sillä että ellei sen vaatimuksiin suostuta, se avaa rajansa Saksaan pakolaisille "eikä ole vastuussa siitä jos sitä kautta sisään livahtaa myös ISIS- tai Al Qaida-terroristeja" EI ole vastuussa? Minusta tuo on ihan vaan suoraan TERRORITEKO. Kreikasta on hyvää vauhtia tulossa roistovaltio.

Viimeisimpänä huikeutena, samaan aikaan kun muu EU yrittää saada painostettua maailman suurinta roistovaltiota, Venäjää, lopettamaan sikailut Ukrainassa ja naapureidensa yleisen uhkailun, törkeät rajarikkomukset ja suorat varkaudet, mitä tekee Kreikka? Yrittää saada erikseen tehtyä kaikenlaisia yhteistyö- ja avunantosopimuksia Putin-rotan kanssa.

Muistan joskus lukeneeni klassisen runon samanlaisia juttuja puuhaavasta kaverista...

Hänen nimensä oli Faust.

Omistettu Jarille, saatana... :)

Lontoo, take two: Mielenrauhaa ja introspektioita

Koska olen ollut Lontoossa ennenkin, teen tällä kertaa aiheesta vain yhden, mutta sitäkin massiivisemman postauksen. Kuvat saa klikkaamalla isommiksi, kuten aina.

Paluu Lontooseen oli kokolailla euforinen elämys. Reissuillani olen päätynyt muutamiin paikkoihin, joihin olen vannonut itselleni palaavani. Lontoo on ensimmäinen, jonka kohdalla olen toteuttanut tämän. Kesällä tie vie jälleen Eurooppaan mutta luultavasti uusiin kuvioihin jälleen, samoin syksy tuo mukanaan uuden seikkailun. Sen jälkeen, vuoden päästä kesällä, toteutan reissun joka minun piti tehdä jo lähes vuosi sitten: Paluu Japaniin, big time. Ou jeah.

Miksikö pohdiskelen tulevia reissuja tällaisessa postauksessa? Koska tämä reissu oli Miian ensimmäinen reissu ikinä Pohjoismaiden ulkopuolelle. Valitsin Lontoon koska täällä on hyvä harjoitella kieltä, maanalaisen käyttöä, karttojen lukemista, asiointia ja yleisesti asioita turvallisuudesta pikku näppäryyksiin joita reissaajan on hyvä osata. Euroopan reissu tulee olemaan ensimmäinen backpacker-seikkailu hänelle, ja syksyn suunta on sitten jo eksoottisempi. Miialle tämä kaikki on siis todellakin vielä toistaiseksi suurta seikkailua. Ja minä taas?

”… minä tiedän, että ainoa kotini / on jyrisevä asemahalli / juuri ennen pikajunan lähtöä…”

-Mika Waltari: Sininen yö (ote)

Istuessani junassa Gatwickista King's Crossiin havahduin aika hämmentävään olotilaan: Tunsin olevani siellä minne todella kuulun. Enkä tarkoita Lontoota, vaikka kaupungista paljon pidänkin. Tarkoitan reissussa. Liikkeessä. Tiekartalla eksyksiin. Mieleeni tuli se hetki jonka koin Prambananin temppeleillä Indonesiassa. Nauroin siellä ääneen koska minun oli niin hyvä olla. Olen usein sanonut että reissuni maapallon toiselle puolelle oli elämäni onnellisinta aikaa. Olen jo pitkään tiennyt että minulla on sammumaton jano nähdä maailma. Mutta nyt vasta tajuan kuinka iso osa minua reissaaminen todella on.

Tower Bridgellä. Kiinnitimme sinne lukon jonka ostin Berliinistä. :)

Silta Camden Townissa. Lontoossa pitkätukka mustassa nahkarotsissa aiheuttaa yhä tuijotusta, niin hullulta kuin se kuulostaakin, enkä usko että näin yhtäkään hevaria, punkkaria tai mitään friikimpää alakulttuurin edustajaa kaupungissa. Ennen kuin menimme Camden Towniin! Siellä katukuvaan suorastaan kuuluu monipuolinen alakulttuuristo. :)

Jostain syystä tämä nimenomainen puhelinkioski Big Benin lähellä on jollain tapaa "juttu". Tästä on tuhansia valokuvia, piirroksia ja maalauksia, mutta en ole löytänyt taustatietoja miksi. Jos joku tietää, otan kiitoksella infoa aiheesta.

Minä ja Optimus Prime. :)

Miiru British Museumin pylväällä. Tottakai siellä tuli käytyä mutta siitä on jo blogissa ihan tarpeeksi kuvia ja kuten olen ennenkin sanonut, tämä ei ole museoblogi...

...silti, Natural History Museumissa oli ihan siistejä juttuja, kuten tämä pikku Matka maan keskipisteeseen... liukuportailla! :D

Ja kaikista maailman paikoista Lontoon Natural History Museumissa törmään Grimlockiin! :D

Yksi Hard Rock Cafe lisää "kokoelmiin". :) Ja tämän lähemmäs alkuperäistä ei pääse. Ensimmäinen Hard Rock Cafe avattiin nimittäin juuri Lontoossa 1971, mutta se muutti pois alkuperäiseltä paikaltaan, ilmeisesti tähän.

Lontoo on jättimäinen kaupunki. Silti se on pysynyt kauniina, johtuen siitä että Lontoo ei ole koskaan sairastanut "Turun tautia", vaan satoja vuosia vanhat rakennukset, kuten ylläoleva, sammalen peitossa oleva viehättävä pikku kirkko, vain korjataan ja ne pidetään käytössä...

Lisää samaa sarjaa, tämä on Chinatownista.

 Aivan huikea puu Parlamenttitalon pihassa.

Russell Squaren mahtava puisto. Sää oli aivan huikea ja puisto täynnä ihmisiä nauttimassa siitä. Joten mikäs sen mukavampi tapa viettää aikaa kauniina kevätpäivänä kuin hakea pienet eväät lähikuppilasta...

...ja pitää pieni ex tempore piknik itsekin.

Museoita tuli tosiaan koluttua, mutta suurin osa niistä on koluttu myös tämän blogin sivuilla. Toweriin en palaa tässä sen enempää kuin laittamalla tämän hienon kuvan korpista.

Sen sijaan pakko laittaa hiukan kuvia yhdestä museosta, mihin törmäsimme täysin vahingossa. Komea kokemus nimeltä Household Cavalry Museum, jossa oli juuri alkamassa vahdinvaihto.

Itse museo ei ollut kovin iso, lähinnä täynnä viimeisen päälle kiillotettuja Brittiläisen Imperiumin viimeisiä hönkäyksiä...

I say, mighty shiny, my dear chap!

Household-rykmentti on yhä olemassa tänäkin päivänä ja suorittaa tehtäviään ympäri maailman toimien tärkeänä osana brittien sotilastiedustelua ja paikan päämaja sijaitsee samoissa tiloissa...

...ja viime aikaiset tapahtumat maailmalla ovat tuoneet oman "värinsä" paikkaan. Raskaasti aseistettuja poliiseja oli joka nurkalla, ja tämä on heidän mukaansa vasta hiljattain aloitettu käytäntö.

Joku on aika riemuissaan reissusta. :)

 Piccadilly Circus.

 Tämä kuva on Lontooseen sopiva puujalkavitsi. Kuinka moni keksii? ;)

 Go Rusakot! Myös Tomi perheineen oli yhtaikaa täällä. Tottakai sitä piti kaveria nähdä. Vietimme varsin leppoisan iltapäivän heidän kanssaan. Kiertelimme hiukan, söimme porukalla...

...ja kävimme Sea Life-akvaariossa. Sieltäkin on ennestään paljon kuvia, laitan siis vain pari. Varsin söpö kuva Lindasta ja Lukasista. Voi mikä ilme pojalla! :D

Minä, Miiru ja piraijat. ;)

 Kas tässä oppitunti suomalaisille kirjakaupoille miten rakennetaan näyteikkuna... Waterstones on aivan käsittämätön kirjakauppa jossa on viisi kerrosta ja kahvila!

Kerrosten välissä. :)

Vieläkö jaksatte? :) Meidän ainakin piti pitää vähän väliä taukoja. Tämä kuva on minusta jotenkin tosi hieno. Miia on aivan omissa maailmoissaan. Neiti itse ilmoitti rakastuneensa Lontooseen. Suunnitelmissa on nyt sitten vissiin tehdä Lontoosta "meidän kaupunki", jossa käydään aina silloin tällöin.

St. Katharine Docks-venesatama ihan Tower Bridgen kupeessa. Lumoava paikka varsinkin iltahämärän aikaan. Voisin kuvitella että puolet Rusakoista voisi viihtyä täällä aika pitkään, koska ainakin Aleksi, Tomi ja Tommi haaveilevat kunnon veneistä...

 ...mekin jumituimme pitkäksi aikaa tänne, ihan vaan nauttimaan paikan tunnelmasta, hienoista veneistä...

...ja pullasorsista! :D Nämä joutsenet tulivat oikein katsomaan olisiko meillä jotain syötävää, eli selvästikin kuuluvat paikan kalustoon. :)

Trafalgar Squarella.

Westminster Abbey. Mihin emme menneet sisälle...

...niin komea kuin se onkin. Nimittäin se on silti edelleen vain kirkko. Ja minähän en perkele maksa £20 (~30€) per kärsä mennäkseni kirkkoon!

Huomasin sattumalta että eräällä asemalla metrotunneli jakaantui vasta hetkeä ennen asemalaituria. Sain siis tilaisuuden napata kuvan tunnelissa kulkevasta metrosta. En tiedä miksi, mutta minusta se on aika siistiä.

Wellington Arch Hyde Park Cornerissa näyttää pimeän aikaan aika hurjalta.

Eiköhän tässä ala olla tarpeeksi. Lontooseen palataan, todennäköisesti vielä monta kertaa. Kiitokset vinkeistä Satulle ja Jarille, osa jäi käytettäväksi seuraavaan kertaankin. :)