Aika ei odota ketään

Hei ihmiset. Tällä hetkellä tasapainottelen kahden eri työpaikan vuororumban välillä ja yritän saada selkeyttä talouteeni, minkä lisäksi kahvi- ym. kutsuja tippuu tällä hetkellä tappavaan tahtiin. Pyydän siis ettei kukaan loukkaannu jos minusta ei ihan heti kuulu, alkaa olla aika sippi olo tässä matalalennossa joka alkoi lähes välittömästi maahan saavuttuani. Ketään en unohda, mutta tällä hetkellä vetelen arpoja siitä mitä tehdä ja ketä nähdä. Pihh.

Vanha uusi klassikko :)

Omistettu Tuomakselle

Kotona maailmankaikkeudessa

Viimeisinä päivinä ennen kotiinpaluuta huomasin pohdiskelevani tuota termiä varsin intensiivisesti. Koti.

Olen tullut siihen tulokseen että koti on käsitteenä minulle täysin abstrakti.
Aloin alunperin miettiä sitä kun aloin puhua ihmisille palaamisesta kotiin ja pohdin, mihin oikeastaan sitten palaan. En palaa niihin rakennuksiin joissa olen asunut ennen, enkä koe yhtäkään huonetta missään päin maailmaa kotina. Kun katson ulos vanhan huoneeni ikkunasta maisemaa jota olen katsonut lähes kymmenen vuotta joskus aikanaan asuessani vielä vanhempieni luona, tunnen toki nostalgian kädet hartioillani, mutta en koe tarvetta palata sinne enkä erityisesti kaipaa sitä aikaa. Ja eikö koti ole se yksi paikka jonne nimenomaan palataan? Mitä ikävöidään kun on koti-ikävä?

Mihin minä palasin? No, Suomeen tietysti jos puhutaan konkreettisesti. Turkuun. Mutta ei minulla ollut ikävä Suomea mitenkään erityisesti, ehkä Turkua jossain määrin mutta ei niin paljon että kokisin sen kotiinpaluuksi. En palannut paikkaan.

Talo jossa nyt asun ei merkitse minulle mitään, huoneet joihin olen sijoittanut vähäistä omaisuuttani eivät ole minulle muuta kuin suoja luonnonvoimilta ja paikka jossa hiukan levätä ja olla rauhassa. Henkisesti kun haluan olla rauhassa hakeudun yön selkään, kävelylle Uittamon metsän ympäröimille bunkkereille tai rantakallioille.

Reissatessani tunsin oloni mahtavaksi, tunsin todella eläväni ja täysillä. Ympäristö oli täynnä toinen toistaan kiehtovampia, tuntemattomia, erilaisia henkisiä stimulantteja joiden parissa tunnit tuntuivat minuuteilta. Joku teistä saattaa muistaakin että totesin että se tuntui niin oikealta, että minusta tuntui että olen syntynyt tekemään sitä. Ja niin minusta tuntuu yhä, ja aion kiertää maailmaa ristiin rastiin vielä monen monta kertaa, vaikken ehkä sellaisella intesiolla kuin viimeiset puoli vuotta. Voisin sanoa että olin kotonani tien päällä.

Mutta palataanpa vielä siihen, että mihin minä palasin, kun kerran palasin kotiin. Mihin siis palasin? Mikä on koti?
Palasin kaappaamaan tyttöystäväni syliin, istumaan iltaa tai pelaamaan Nintendoa tai saunomaan tai pitämään hauskaa Rusakoiden kanssa, nauttimaan pitkistä filosofisista keskusteluista pikkutunneilla parhaiden ystävieni kanssa, katsomaan talvista tähtitaivasta jonka kuviot tunnistan, syömään ruisleipää meetwurstilla ja juomaan kahvia, moshaamaan pikkubändien keikoille S-Osikselle, korkkaamaan Karhupulloja ja niin edespäin.
Kotini ei siis ole mitenkään tila-, historia- tai materiarajoitteinen. Olen kotonani missä tahansa missä minun on hyvä olla.

Koti on mielentila.

Blogi elää

Heittelen varmaan taas hiukan ajatuksia tännekin lähiaikoina kun olen viimein saanut työnnettyä varpaat kotimaan multaan kunnolla ja ihmistennäkemisrumba on takana. Siihen asti saatte tyytyä huonoon huumoriin ja hyviin biiseihin. Vaihteeksi jotain muuta kuin heviä:


Omistettu Henna M:lle

POKS! :D

Giant. F**king. Robots.

Omistettu minulle

80-luvulla pankkiryöstökin onnistui kitaralla :D - In the 80's even a bank robbery could be made with a guitar! :D

Dedicated to Durro

Hmm...

En oikein tiedä mitä tehdä blogille nyt.

Alunperinhän aloitin tämän selvittääkseni omaa päätäni ja ajatuksiani, jossain määrin ihan vaan viihteellisessäkin mielessä. Sen jälkeen tästä tuli hiukan pohdiskeleva matkablogi. Mutta nyt... En oikein näe tälle mitään funktiota.

Ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan. Näillä näkymin kuitenkin tästä tulee täysin viihteellinen harvemmin päivitetty kuin aiemmin, mutta kyllä tänne kannattaa silloin tällöin kurkistaa. Eihän meikäläisestä koskaan tiedä. ;)

- - -

I'm not sure what to do with my blog now.

Originally (before I started to write in English) I started this blog to clear up my mind and my thoughts, and in somewhat entertaining purposes also. Then this became a travel blog with a bit of thinking. But now... I don't seem to find any real use for it.

Ideas are welcome. For now it seems this will become lot more just for entertainment and less updated than before, but I guess it's worth it to still check this out once in a while. I'm rather unpredictable. ;)

Jei, lunta! :D

Koti...

Omistettu Iirikselle

Unettomat yot

Pakko nostaa hattua King Diamondille. Kolmekymmenta vuotta kulttimainetta ja mies ei tietaakseni ole ikina nayttaytynyt julkisuudessa ilman tuota maskiaan.
- - -
Obligatory hats off for King Diamond. Thirty years of cult status and the man has AFAIK never shown himself without the mask.

Omistettu Janille

-T- Top 20: Viela kerran - Once more

Jalleen alkaa kuukausi olemaan pulkassa ja on aika katsastaa mita tapahtuu musiikillisesti... Viimeinen lista ennen kotiinpalua.

- - -

Again another month starts to slip to the past and it's time to check out what's going on music-wise... The last list before homecoming.

1. Helloween: Master of the Rings & The Time of the Oath
3. Obituary: World Demise
4. Running Wild: The Rivalry & Black Hand Inn
6. Nevermore: The Obsidian Conspiracy
7. King Diamond: Abigail
8. Dimmu Borgir: Puritanical Euphoric Misanthropia & Enthrone Darkness Triumphant
10. Megadeth: Rust in Peace & Youthanasia
12. Type O Negative: October Rust
13. Motley Crue: Shout at the Devil & Theatre of Pain & Saints of Los Angeles
16. Pearl Jam: Vs & Ten
18. Alice Cooper: Brutal Planet & Hey Stoopid
20. Blind Guardian: Imaginations from the Other Side

Hmm. Nayttaa silta etta ympyra on sulkeutunut myos musiikin suhteen. Useita nimia listalla jotka ovat tehneet paluun ja loput ovat selvia heijastuksia viimeaikaiseen melankoliaan. Taalla sataa jatkuvasti.

- - -

Hmm. It seems that the circle is closing also in musical ways. Several names that have come back and the rest are plain reflections of the melancholy I've felt lately. It rains here all the time.

Herranen aika, ei yhtaan Dimmua blogissa... tilanne pitaa korjata. :) - Good grief, no Dimmu in my blog at all... I have to remedy this. :)

Omistettu Pasille

Omnia mutantur, nihil interit 2

No niin. Se on tassa. Alan hiljakseen siirtya lentokentan suuntaan, kotimatka on alkamassa. Juuri nyt tunnen jonkinlaista. Hmm. Tyhjyytta? Ympyra on sulkeutumassa. Tata taytyy miettia.

- - -

So. This is it. I'm slowly starting to move towards airfield, my trip home is near. Right now I feel some kind of. Hmm. Emptiness? The circle is closing. I have to think about this.

"Well, it's official - Finland is being destroyed by troll that you summoned..."

Soittaessaan Suomessa death metal-biisin jonka sanoitukset on otettu vanhasta suomalaisesta loitsukirjasta Dethklok herattaa vahingossa jarvipeikon tuhatvuotisesta unestaan. :D Tama on siis jenkkisarja!
Jos sinulla on hidas yhteys, pista video pauselle ja anna videon bufferoitua rauhassa Pahoittelut tekstitysten puuttumisesta eli nupit kaakkoon. \m/


"I hate Finland. I need a hundred beers." :D

"And scream for your cream..."

Do you folks like coffee? Real coffee? :D

Omistettu Markukselle

Kölin alta! :)

Omistettu Matiakselle

Shown on jatkuttava - The show must go on

Olen talla hetkella todella, todella allapain, mutta samalla sisaltani kumpuaa hammentava, surusta itsensa ammentava voima. On paha olla mutta toisaalta tiedan etta elama ilman haavoja olisi vain puolikas elama.
Tanaan saatte rautaisannoksen viihdetta, minimaalista filosofiaa ja pitkasta aikaa taidetta. Vaikka se onkin lahes pelkkia sitaatteja, tamanpaivaiset blogipaivitykset ovat enemman minua kuin mikaan teksti, jos osaatte lukea rivien valista.

"Acta est fabula, plaudite"

- - -

I'm right now really, really down, but at the same time from inside me roars a strength that makes itself available from sorrow. I feel bad but OTOH I know life without wounds would be just a half-life.
Today you get loads of entertainment, minimal philosophy and long time no see, art gallery. Even if today's blog update is about citations, it's more me than any texts, if you can read between lines.

"Acta est fabula, plaudite"

Kummittelevat pylväät

Luxorin muurit rikkoivat hopeahiekkaa

kun tähdet olivat kultaisia spitaalisia yössä.

Ja graniittihirviöt kalpeassa valossa
horjuvat kuin juopuneet titaanit maan halki
jättiaskelin, kauheina ja valtavina.
Ne ympäröivät minut hoikan kuun loistaessa kirkkaana
ja tuojottaessani niiden epäihmisen korkeuteen
huusin ja kiemurtelin ja hakkasin niitä nyrkeilläni.

Sitten aamu levitti maailmaan purppuraisen hohteensa,
ja tunsin aivojeni muuttuvan opaaliksi
joka unen rautasaranoilla
hajosi kimalteleviksi sirpaleiksi jotka jäätyvät ja palavat.
Jumala salli minun maata hopeana tasangolla

ennen kuin Luxorin seinät kohosivat uudelleen.

-Robert E. Howard n. 1930

Kun maailmani oli viela nuori - When my world was still young

Kuinka moni muistaa etta The Offspring oli alunperin olevinaan punkbandi? :)
- - -
How many remembers that The Offspring was originally considered as a punk band? :)

Omistettu Kirsi-siskolle

Kauheuden kauneus: William Blake - The beauty of the macabre: William Blake

Tamankertaisen gallerian taiteilija onkin aika paljon klassisempi tapaus. William Blake ei ole valtavan tunnettu suurelle yleisolle vaikka moni hanen kuviaan ja tekstejaan saattaa tunnistaakin.
Blake oli filosofi, kirjailija, runoilija ja taidemaalari, jonka kuvat ja tekstit kasittelivat usein apokalyptisia, infernaalisia ja myyttisia aiheita, pohjaten ja rinnastaen ne kuitenkin usein omaan nykypaivaansa.
Blaken taiteen pohja on lahes poikkeuksetta ahdistavaa ja raskasta, vaikka kuva itse olisi kuinka kaunis, ja kuvat ovat yleensa ekserptioita erilaisista tarinoista ja legendoista, ja jalleen kerran kyseessa on taiteilija jonka tyot ovat niin monisakeisia etta tallainen pieni galleria raapaisee vain pintaa. Henkilokohtaisesti minulle Blaken tekstit ja kuvat kaikessa ahdistavuudessaankin tuovat usein suorastaan kasittamatonta lohtua ja mielenvahvuutta.
Varmastikaan jokainen kuva ei miellyta jokaista silmaa mutta suosittelen katsomaan kuvat rauhassa lapi.
Myoskaan hanen mietelmansa eivat ole niita yksiselitteisimpia...
"Ylettomyyksien polku johtaa viisauden palatsiin" - Hullu vai nero? Paattakaa itse.


- - -

The artist on the gallery this time is rather a more from the classic side. William Blake isn't well-known to grand audiences even though many of you might recognize his poems and paintings.
Blake was a philosopher, poet, writer and a painter, whose works were very ofeten apocalyptic, infernal and mythical, yet he based and contrasted them into his time of life.
The base of Blake's art is almost without exception haunting and agonizing, even though the image itself is beautiful, and the pictures are usually excerpts of stories and legends, and once again this is such a multidimensional artist here that this kind of a small gallery barely scratches the surface of his talent. For me personally Blake's texts and pictures, however distracting, have always brought almost inexplicable comfort in sorrow, strength and peace of mind.
I'm sure not every image befriends every eye. But I really recommend you to observe all the images in slowly.
Also his aphorisms aren't one of those easy ones...
"The path of the excessive leads to the palace of wisdom" - Madman or a genius? You decide for yourself.

















I do not own rights to these images. Just giving the artist some space, credit and advertisement. Because I really like the art.

Minulla on tanaan juuri tallainen olo 8D - Today I feel exactly like this 8D

Tummia fantasioita - Dark fantasies

Bal-Sagoth olisi oikeastaan niita bandeja joista pitaisi pistaa triple etta saa edes jotain kuvaa... Tama bandi ei tietaakseni ole koskaan tehnyt musiikkivideota. Saali.
- - -
Bal-Sagoth is actually one of those bands that should be uploaded triple songs. These guys AFAIK have never made a music video. Pity.

Omistettu Jessinalle

Iloja ja suruja - Joys and sorrows

Minua puukotettiin jalleen selkaan laheisen toimesta. Uskomatonta mihin ihmiset ovat kykenevia... Olen talla hetkella aika sekaisin ja mietin mihin enaa uskoa tassa elamassa... Ystaviin jotka eivat ole pettaneet ehka?

Toisaalta eras ystavani josta en ollut kuullut pitkiin aikoihin otti yllattaen yhteytta ja siita tuli aivan helkkarin hyva olo. Kiitos Markus! :)
Lisaksi olen viime paivat oikeastaan vain palloillut Heikin kanssa ympari kaupunkia ja juonut olutta ja yllarivalkkaria. Yllarivalkkari = Kokonaan thaimaankielinen ruskea pullo jossa normaalikaljapullonkorkki mutta sisalto olikin valkkaria. Sita sitten juotiin ja naureskeltiin. :)

Yhteen paivaan voi mahtua kylla hurjan paljon erilaisia fiiliksia.

Kannykan ja tietokoneen yhteistyo on jostain syysta nyt kokonaan loppu. Luultavasti vika on kannykassa. Eli ei kuvia, sorry. Harmi sinansa, Heikki otti hienot rastat, olisi ollut kiva laittaa kuvia. Jos joku norttiystavistani onnistuu ratkaisemaan kannykan mysteerin, laitan jalkijunassa kunnon setin heittolaukauksia.

Talla hetkella on kylla motivaatio kaikkeen aika poissa.

- - -

I was once again stabbed in the back by a loved one. It's amazing what people are capable of doing... I'm quite confused and wondering what into ever believe in life... To friends who haven't betrayed maybe?

On the other hand one of my friends whom of I hadn't heard for a long while contacted me. It was awesome. :)
Other than that I haven't been doing much else than strolling around the city with Heikki and drank beer and surprise white wine. Surprise white wine + Bottle that looks exactly like beer with only Thai language but it turned out to be white wine. :)

One can have amazingly many different feelings in just one day.

Camera and computer still aren't talking to each other. If some of me computerwiz friends can make it, I'll upload snapshots later.

But right now the motivation to do anything is gone.

Matka loppuu, uusi alkaa - The journey's at the end, the new one's about to begin

Omistettu Leealle

Lopun alun mietteita - Thoughts of the beginning of the end

Lahemmas puoli vuotta, tuhansia kilometreja, useita tatuointeja ja mittaamatonta maaraa erilaisia kokemuksia takana alan olemaan valmis siirtymaan Suomen suuntaan. Neljan vuorokauden paasta tasta hetkesta istun lentokoneessa jonka maaranpaa on Berliini.

Kun nyt katson taaksepain kulunutta aikaa ja sen tapahtumia, huomaan usein ajattelevani etta tama matka on ollut monessa suhteessa kuin koulunkayntia, suoranainen yhden miehen luokkaretki. Olen oppinut, opetellut ja minulle on opetettu asioita, ja tietysti kantapaa on ollut se henkinen karttakeppi napeille aina valilla. Valilla on sattunut lujaakin mutta sekuntiakaan en vaihtaisi pois.

Kun vertaan miesta joka lahti mieheen joka palaa, huomaan etta moni muukin asia kuin parta on kasvanut. Sanoisin etta en vain hyotynyt tasta matkasta, vaan todella tarvitsin sita.
Katarsis on lopussa, synapsit on uusittu ja monia osia minusta on jaanyt ja jaa viela matkan varrelle. Ja seuraava haaste onkin jo edessa. Alykas oppii asioita, mutta viisas osaa kayttaa oppimaansa.
Nyt haluan selvittaa olisinko edes hitusen viisaampi kuin lahtiessani.

- - -

Nearly half a year, thousands of kilometers, many tattoos and myriads of new experiences behind me I'm starting to be ready to return to Finland. In four days from this I'll be in a plane to Berlin.

Now when I'm looking back at the past time and happenings here, I feel like it's been like going to school, a real one-man field-trip. I've acknowledged, learned, been taught and of course made some serious mistakes and learned also from them once in a while. Sometimes it's hurt real bad but I wouldn't swap away one second.

hen I compare the man that started this journey and the one who's ending it, I see that many other things has been growing besides the beard. I'd say that I haven't only benefited from this trip, I've actually really needed it.
Catharsis is at its end, the synapses have been remolded and the next challenge is already visible. Intelligent man learns stuff. Wise man knows how to use what he's learned.
Now I want to know am I even slightest bit wiser than when I left.

Resident Evil

Omistettu Larille

Teknisia ongelmia, jalleen kerran - Technical difficulties, once more

Ilman minulle selkeata syyta kaikki tietokoneet hyljeksivat kannykkaani akkiarvaamatta. Minulla olisi ollut kuvia JA videoita laitettavana seka viimeisesta tatuoinnista (otin pienen bambutatskan) etta yollisesta breakdance- ja tulishowsta taalla.
Nyt turhauttaa ja jurppii sen verran etten jaksa edes miettia mita tehda asialle.
Tanaan oli iloinen jalleennakeminen Heikin kanssa ja ajattelin huomenna kysya tietaako han mitaan koneista. Nailla nakymin blogi kuitenkin hiljenee toistaiseksi muutamia Youtubejuttuja lukuunottamatta.

- - -

For reasons unknown to me the computers here started to reject my cellphone just like that. I would have had both pictures AND videos of my last tattoo (a bamboo one) and a fire- and breakdanceshow in the middle of the night here.
Now I'm so frustrated and pissed off that I don't feel like finding out what's wrong.
Today I had a happy reunion with Heikki and I was thinking of asking him tomorrow if he knows anything about these machines. But right now the blog is going to be silent with the exception of couple of Youtube thingies.

"Darker than that, gloomier than an autumn night..."

Oijoi. Muistan kun koin taman MTV:n Headbanger's Ballista ensimmaista kertaa. Vielakin nousee karvat pystyyn. Se oli sita aikaa kun mina olin nuori ja Amorphis hevibandi...
- - -
Oh. I remember when I experienced this the first time from the MTV's Headbanger's Ball. I still get the goosebumps. I was still young and Amorphis was still a metal band...

Omistettu Aleksille

Snake Farm

Kaarmefarmi olikin itseasiassa eraanlainen minielaintarha. Ei tosin vakuuttanut paitsi sen verran ennalta-arvattava olen etta liskot on aina kivoja. :)
- - -
The snake farm was actually sort of a miniature zoo. It didn't impress much still, though I'm a bit predictable in liking lizards. :)


Okei, ehka olen enemman kuin hiukan ennalta-arvattava. Reissun kolmas kuristajakaarme halattavana. :P
- - -
Okay, maybe I'm more than a bit predictable. The third constrictor getting a hug. :P

Itse kaarmefarmiosuus on lyhyt ja aarimmaisen masentava. Otusten elama kuluu noin telkkarin kokoisessa laatikossa keralla lojuen, ihmisten pallistellessa. Tuli sen verran saali elaimia etten juuri vaivautunut kuvia ottamaan. Sentaan osalla oli vahan paremmat elinolosuhteet mutta enimmakseen viettivat kylla sellaista boksielamaa etta Suomessa paikan omistaja olisi saanut syytteen.
- - -
The snake farm part is short and very depressing. The life of the creatures is passing by lying in a clew in a box sized about a TV, surrounded by staring people. I felt pity on the animals and didn't feel like taking much photos. At least some of them had a little better living circumstances but mostly they were living in such boxes that in Finland the owner of the place would get charged.




Paikassa oli paljon erilaisia liskoja joilla oli hiukan paremmin jarjestetyt olosuhteet, ja elaintarhapuolella sentaan otuksilla oli tilaa liikkuakin hiukan. Ei tosin mielestani lahellekaan tarpeeksi.
- - -
The place had several different lizards and their living quarters were a bit better, and the animals in the actual zoo at least had some space to move around. Not even closely enough though in my opinion.




Tama karhu kayttaytyi kuin pieni koira. O_o
- - -
This bear behaved like a small dog. O_o
Paikan vetonaula olisi voinut yhta hyvin olla taytetty. >_> Tiikerista nakyi tasan tuo tassu. Voisin vaikka vannoa etta kun yritin houkutella sita esiin pitamalla idioottimaisia aania, tassun keskikynsi lipui ulos...
- - -
The main attraction of the place could have just as easily been a taxidermy one. >_> Only thing one could see from the tiger was its paw. I could swear that when I tried to intrigue it to become more visible by making idiotic sounds, the middle claw of the paw came out for a while...

Koko homma paattyi elainraakkaysshowhun. Muutama mies otti esiin koobran, pythonin ja boan ja heittelivat niita, tyrkkivat, lapsivat ja kiusasivat niita saadakseen ne hyokkaamaan kimppuunsa. Varsinkin koobra sai kylmaa kyytia, ja lopuksi se tuotiin yleison eteen ja siita puristettiin myrkkya ulos lasiin ihmisten ihmeteltavaksi. Suurin osa ihmisista oli jarkytyksekseni innoissaan, itse olin lahinna iljettynyt otusten turhasta pahoinpitelysta. Poistuin nopeasti rauhoittaakseni tarpeeni aiheuttaa miehille ruumiinvammoja.
Tasta reissusta jai vahan kurja fiilis.
- - -
The whole thing ended into a show of animal abuse. A few man took a cobra, a python and a boa, and threw them, slapped, shoved and abused them to get them angry enough to attack. Especially the cobra had quite a share, and in the end it was brought in front of audience and the man squeezed the venom out of it for people to see. Most of the people were to my astonishment very excited, I myself was just appalled of the cruelty against the creatures. I quickly removed myself to soothe my urge to cause some grievous bodily harm to the men.
This trip left me with a bit foul mood.

Gentlemanni :D

Pahoittelut jalleen huonosta kuvanlaadusta. Mutta halusin ehdottomasti taman klassikkovideon tukemaan hauskaa biisia. ;)
- - -
My apologies for the poor picture quality once more. But I definitely wanted this classic video to support the funny song. ;)

Omistettu Hannalle

Kaaostahti - Chaos star

Vasemmassa kyynarpaassa. On kovaa vauhtia nousemassa henkkoht suosikikseni kaikista talla reissulla ottamistani. :) Nailla nakymin se saattaa myos olla viimeinen tatuointi talla reissulla, tosin minua houkuttaisi kovasti ottaa viela yksi, perinteisella tavalla eli ei koneella vaan bambutikulla tehty kuva. Mutta katsotaan nyt. :)

- - -

On my left elbow. It's rapidly becoming my personal favorite of all the ones I've taken on this journey. :) It also might be the last one, although I'm tempted to take yet one more, a one made the traditional way, meaning not with machine but a bamboo stick. But we'll see. :)

Viihdetta blogiin - Entertainment to blog

Seuraavalla kerralla raportoin toivottavasti kuvien kera paikasta nimelta Snake Farm. Mutta tanaan blogipaivitykset ovat pelkkaa irtonaista viihdetta, en jaksa olla kovin luova (ellei yhta runoa lasketa) tassa kuumuudessa. Huomaan etta tykkasin enemman siita kun taalla satoi. Gnaa gnaa, en ole koskaan tyytyvainen! ;)

- - -

Next time I'll be reporting hopely with pics of a place called Snake Farm. But today the blog updates are just vintage entertainment, I don't feel like being creative (except for one poem) in this heat. I seem to discover that I liked it more when it poured here. Gnah gnah, I'm never happy! ;)

"Hidden under it's wings the darkness you wish to hide..."

Dedicated to Jason

:D

Walking inside myself

Memories linger and howl
Like ghosts in the Potters Field
Past stretches its bony fingers
I dodge them
Dodge the wounds made by the wind

Shrugging off the dust of the Decade of Decadence
I shatter the Facade
Looking for Tomorrow and sun

Dunno why this poem came out in English. Let's call it obeying an impulse and leave it at that.

Legenda elaa - Legend's alive

Gary Mooren hiljattainen poismeno suretti minua kovasti. Jalleen yksi asia lapsuudesta on muuttumassa tomuksi.
- - -
The recent death of Gary Moore made me very sad. Another childhood thing is turning to dust.

Omistettu Heidille

"Korp och kråka sin mat nu får, de följa stigen där döden går..."

Tama biisi niin totaalisesti tarvitsisi kunnollisen musiikkivideon. Suomipeikot parhaimmillaan! :D
- - -
This song so very much would need a real music video. Finnish trollism at its very best! :D

Omistettu Solmulle

Urbaani joki - Urban river

Vietnamin mahtavan Mekong-jokireissun jalkeen olin ihan fiiliksissa joten kun huomasin etta Bangkokissa paasee tekemaan kaupunkireissun samoin metodein paatin kokeilla. Ja ilokseni voin todeta etta en pettynyt. :)

- - -

After the Mekong-river trip I took in Vietnam I felt exhilarated so when I found out that one can make a city tour with the same method I decided to give it a go. And I'm happy to say that I wasn't disappointed. :)

Ajattelin ensin etta mitahan tasta tulee koska Bangkok on niin... kaupunki, mutta kun suurten siltojen ja leveiden vaylien sijaan siirryimme pikkuvaylille joita joesta tuntuu lahtevan kuin puusta oksia, homma kavi hauskaksi.
- - -
First I was rather sceptical about the whole thing but when we moved to smaller creeks than spun out of the main river like branches from a tree, instead of going through the grand routes and bridges, it turned out to be very fun.

Voin helposti sanoa etta jokivarret muodostavat ihan omanlaatuisensa lahiokulttuurin kaupungin sisalla. Lapsia uimassa joessa talojen edustalla, joiden ovien edustan portaat menevat suoraan veteen, pienia temppeleita aivan vedessa kiinni, toinen toistaan viihtyisamman nakoisia asuntoja, jotka on rakennettu toistensa paalle, alle ja jatkoksi kuin Lego-talot, pienia veneita joissa on kaupustelijoita jotka pysayttavat ohikulkevia veneita...
- - -
I can easily say that the riversides make their own little suburban culture inside the city. Children swimming in the river in front of the houses that have stairs straight from door to water, small temples just next to water, piles and piles of charming little homes that have been built above, belove and as extensions on and to each other like Lego houses, small boats with merchants that stop other boats passing by...

Valilla talot tuntuivat olevan enemman vedessa kuin rannalla...
- - -
Sometimes the houses looked to be more like in the water than on.

Rekkuja nakyi paljon, myos uimassa. :)
- - -
Loads of mutts, also swimming. :)

Naissa lahioissa "sivukuja" on jotain ihan muuta...
- - -
At these suburbs "side alleys" are something else...

Tama noin kuusimetrinen makaava Buddha olisi voinut kurkottaa katensa ja koskettaa vetta. :)
- - -
This about six meters long lying Buddha could have stretch his hand and touch the water. :)

Kaiken kaikkiaan, jokikulttuuri taalla on ihan omanlaisensa, ja minusta olisi todella mahtavaa nahda jotain vastaavaa Turussa, talven tottakai huomioonottaen. :)

- - -

All in all, the river culture here is quite it own kind, and I would very much like to see something like this in Turku, of course minding the winter. :)

Vodka! :D

Omistettu Kaitsulle