Helvetti

Minä heräsin silkkityynyjen päältä,
salit hohteli kullasta, 
loisteli jäältä,
ja naisia, paljaita sieltä täältä,
minun vuoteeni tanssien ympäröi,
ja nurkassa piru pianoa löi. 
Luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
"Mikä paikka tää, ei tunnu tää elämältä,
ei myöskään ikävältä,
"Onko naisia nää?"
"On, naisia on" piru rähinöi
ja mielettömästi pianoa löi.
Minun mainen haluni heräsi silloin, 
sitä tuntenut olin jo monin illoin,
ja piru-herralta kysyin:
"Näitä lempiä saako?"
"Saa, lempiä saa", piru rähinöi
ja aivan hurjasti pianoa löi.
Vein naisista kauneimman vuoteillein,
kädet kauniit kiertyivät kaulallein,
ja nurkassa piru pianoa löi.
Minä kääntelin ja vääntelin naista sitä,
mut arvatkaapas veljet mitä?
Sillä ei ollutkaan sitä.
Minun ruumiini himosta kihelmöi,
luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
"Kuinka olla näin voikaan?"
-"Ei helvetti tää muuten oiskaan!" piru
rähinöi
ja kuin mieletön hyppi ja pianoa löi.

-Uuno Kailas (1901-1933)