Hauskaa joulua kaikille! :)

Uusi Euroopanreissu, osa 3: Kuvia täydellisestä mielenrauhasta.

Uusi Euroopanreissu, osa 2: Hyppytorneja ja luolamaalauksia

Miian isä asuu keskellä ei-mitään, Sollefteån pikkuruisen kylän lähellä. Kylä itse on jäänne Ruotsin sotilasmahdin ajoilta, alunperin siellä oli suurehko kasarmi ja asukkaat koostuivat sen työntekijöistä. Kylä on todella pieni ja sievä ja äkkiä katsottu.

Pääkatu

Securitas! :D

Kylän kupeessa on pieni vuori, jonka laella on mäkihyppytorni. Oletin että se olisi kesäksi lukittu, ja kiipesin korkeanpaikan kammostani huolimatta aika pätkän hökötyksen ulkopuolella ennenkuin tulin ensimmäiselle tasanteelle jolla oli ovi. Yllätyksekseni se olikin auki, kuten koko torni. :)

 Näkymä aivan huipulta.

Ajatus siitä että tästä pitäisi lähteä kiihtyvällä tahdilla SUKSIEN kanssa alaspäin tuntui aivan kahelilta. :)

Maisemat tornista olivat kyllä henkeäsalpaavat! :)

 Myös Miia uhmasi korkean paikan kammoaan. :)

Optinen illuusio vai järkyttävän kokoinen hämähäkki? ;)

Miian perhe.

Toinen mahtava kohde tällä alueella on Nämforsensin pato, kauniit maisemat ja kalliomaalaukset.

Sitten kalliomaalauksia:

 Jari, tällainenko? :)

Kuvat saa, kuten aina, klikkaamalla isommiksi.

Eli varsin leppoisista maalaistunnelmista lähti reissumme liikkeellee. Mutta siihen tuli nopeasti muutos. Palaamme siihen pian. :)

Uusi Euroopanreissu, osa 1: Heja Sverige!

Tämän vuoden reissuun lähdimme Miian kanssa kahdestaan, ja se oli Miian elämän ensimmäinen kunnollinen reppureissu. Täytyy sanoa näin jälkikäteen että olen tyttelistä kovin ylpeä, mutta siitä lisää sitten tulevissa postauksissa.

Taas mennään.

Onhan tuolla Ruattinmaalla tullut paljon käytyä, tehtyä jopa ihan kunnon road trip Tukholmasta Arlöviin ja kavereitakin sieltä löytyy, mutta pakko sanoa että itse olen aina jotenkin ajatellut että Ruotsin reissaaminen ei ole mitään "oikeata" matkustelua. Nyt kääntyi takki totaalisesti.

Miian isä asuu Pohjois-Ruotsissa pikkukylässä, aivan mahtavien maisemien ympäröimänä. Matka sinne autolla kesti taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

Siinä vaiheessa kun mennään niin syvälle landelle että valotolppia ei yksinkertaisesti ole, on fiilis aika Hills have eyes. ;)

Tosiasiassa Ruotsin maaseutu on sekä hyvin samanlainen kuin Suomen (yllätys) että todella kaunis. Kuten aina, kuvat saa klikkaamalla isommiksi, ja kuten aina, eihän kuva tee koskaan oikeutta maisemille.