Uusi Euroopanreissu, osa 2: Hyppytorneja ja luolamaalauksia

Miian isä asuu keskellä ei-mitään, Sollefteån pikkuruisen kylän lähellä. Kylä itse on jäänne Ruotsin sotilasmahdin ajoilta, alunperin siellä oli suurehko kasarmi ja asukkaat koostuivat sen työntekijöistä. Kylä on todella pieni ja sievä ja äkkiä katsottu.

Pääkatu

Securitas! :D

Kylän kupeessa on pieni vuori, jonka laella on mäkihyppytorni. Oletin että se olisi kesäksi lukittu, ja kiipesin korkeanpaikan kammostani huolimatta aika pätkän hökötyksen ulkopuolella ennenkuin tulin ensimmäiselle tasanteelle jolla oli ovi. Yllätyksekseni se olikin auki, kuten koko torni. :)

 Näkymä aivan huipulta.

Ajatus siitä että tästä pitäisi lähteä kiihtyvällä tahdilla SUKSIEN kanssa alaspäin tuntui aivan kahelilta. :)

Maisemat tornista olivat kyllä henkeäsalpaavat! :)

 Myös Miia uhmasi korkean paikan kammoaan. :)

Optinen illuusio vai järkyttävän kokoinen hämähäkki? ;)

Miian perhe.

Toinen mahtava kohde tällä alueella on Nämforsensin pato, kauniit maisemat ja kalliomaalaukset.

Sitten kalliomaalauksia:

 Jari, tällainenko? :)

Kuvat saa, kuten aina, klikkaamalla isommiksi.

Eli varsin leppoisista maalaistunnelmista lähti reissumme liikkeellee. Mutta siihen tuli nopeasti muutos. Palaamme siihen pian. :)