Uusi Euroopanreissu, osa 7a: Pelottavia käänteitä

 Waal tai Maas, en ole varma. :)

Oli mielestämme aika lähteä jälleen liikkeelle, tällä kertaa suuntana Belgia.
Hyppäsimme junaan Arnhemista ja päämäärämme oli Antwerpen, minne saavuimme noin yhdeksän aikaan illalla.
Tässä kohtaa tajusin jotain naisen kanssa reissaamisesta. En haluakaan ottaa hänen kanssaan sellaisia riskejä joita olen tottunut ottamaan joko yksin tai jätkien kanssa liihottaessamme. Nimittäin nyt päädyimme minulle hyvin tyypilliseen tilanteeseen.

Saavuimme Antwerpenin massiiviselle, kauniille vanhalle rautatieasemalle ilman minkäänlaista suunnitelmaa mitä seuraavaksi. Tämähän sopii minun pirtaani mainiosti normaalisti, mutta nytkin meillä kävi vähän hurjasti...
Lähdimme umpimähkään kaupungista etsimään majapaikkaa, kuten olimme tehneet ystävällisessä Hollannissa (tai siis Alankomaissa).
Mutta Belgia ei ole ystävällinen maa, eikä enää kovin turvallinen, kuten olette varmasti kaikki uutisista lukeneet.

Hylkäsimme ensimmäiset vastaantulevat vaihtoehdot koska kaikkihan tietävät että asemien lähettyvillä olevista majapaikoista pyydetään kiskurihintaa. Niinpä jatkoimme eteenpäin, eikä aikaakaan kun löysimme itsemme keskeltä ghettoa!

 

Ympäristö oli aika villin näköistä, ja natiivit katselivat meitä vähän samaan tapaan kuin hyeenat katsovat peuroja. Tosin olisivat nopeasti huomanneet jotain yrittäessään että tämä nimenomainen peura on jalopeura... ;)

Aioin ensin ottaa kuvia tuosta huomattavan vihamielisestä ympäristöstä mutta tulin siihen tulokseen että se olisi ollut veren kerjäämistä nenästä, joten otin vain muutamia kuvia hurjan näköisistä vanhoista rakennuksista.

Vitseistä viis ja joka tapauksessa, Miiaa pelotti oikeasti ja sehän ei sovi. Ohitimme muutamia ihmisiä joiden kohdalla itsekin oikeasti mietin varmuuden vuoksi etukäteen miten toimin jos tarvitsee ja ohjeistin myös Miirun.
Otimme pika pikaa takapakkia tarpeeksi että neighbourhood muuttui taas ystävällisemmäksi, ja melkoisen hakemisen jälkeen löysimme sitten siedettävän majoituksen. Hostelli oli ruma mutta halpa, ja jätettyämme rinkat sinne lähdimme tutustumaan paikalliseen yöelämään...

...mikä ei arkiyönä ollut paljon. X)

Tämä kaveri on kyllä kaukana New Yorkista... liekö eksynyt. Jenkkituristit eivät tunnetusti osaa juuri suunnistaa. ;)

Kiertelimme vain vähän koska päivä oli ollut pitkä, mutta löysimme toki myös mukavaa aluetta ja, koska Belgiassa ollaan...

...erinomaista olutta. :)

Muutaman nautittuamme totesimme että on aika painua yöpuulle. Luotimme siihen että Antwerpen näyttää paremman puolensa päiväsaikaan. Emmekä olleet väärässä. :) Siitä lisää seuraavalla kerralla.