tiistai 3. heinäkuuta 2012

Positiivisuusko perseestä?

Näinhän eräskin takavuosien radiopersoona väitti. Itse olen aikalailla eri mieltä.

Vuosi 2012 on osaltani sisältänyt lähinnä vaikean migreenin kourissa kärsineen tyttöystävän hoivaamista (oma elämä on ollut aika hyvin hyllyllä sen tähden), mikä vei siihen että tyttöystävän kaksi lähintä esimiestä alkoi vainota häntä periaatteessa työpaikkakiusaamiseen asti (yritäpä todistaa tuollaista tai viedä eteenpäin kun kyseessä on lähin esimies ja aluepäällikkö... I hope they burn in hell...) niin pahasti, että tyttö sai viimein tarpeekseen ja irtisanoutui ennemmin kuin jatkoi tuollaisen kestämistä.
 Sittemmin migreeniin löytyi aivan ihkauusi hoitomenetelmä, joka on vielä tutkimusasteella mutta toimii. Se olisi varmasti hienoa ellei se maksaisi meille 300-600€ joka kuudes viikko. KELA ei korvaa vielä mitään koska uusi hoito on tosiaan vasta tutkimusasteella.
 Että tilanne ei olisi liian mukava, tässä kevään ja kesän mittaan muunlaiset terveydelliset ongelmat ovat maksaneet meille satoja euroja ja ikäviä tutkimuksia sairaalassa, minkä lisäksi automme otti ja hajosi lopullisesti ja itse olen kärsinyt on/off-keuhkoputkentulehduksesta joka ei lopu, ei perkele millään.
 Kirsikaksi jätskin huipulle, tietokoneemme hajosi hetki takaperin, eli siksi en ole päivittänyt blogia hetkeen ja tämänkin aikaansaantiin uhraan ruokataukoni.

Jos nyt miettii, tämä vuosi ei ole ollut kiva. Ei todellakaan.

 Mutta entäs sitten? En ymmärrä ihmisiä jotka katsovat aina asioita vain tuolta kantilta.  Ikävät asiat eivät parane sillä että niissä velloo, murehtiminen vain pahentaa oloa. Kesä on täällä, linnut laulavat ja puissa humisee (ellen ole napsahtanut ja nyt pollassa sirittää ja humisee). Kesän leffateatteritarjonta on aivan mieletön, kavereiden kanssa on tarkoitus kehittää vaikka minkälaisia seikkailuja, mökki-, grilli- ja saunailtoja on tullut käytyä läjittäin, tyttöystäväni voi viimein suunnitella oikeasti tulevaisuuttaan ja viimeistään syksyllä odottaa uusi koti. Hittojakos tässä! Negatiivisuus se on se joka on perseestä! Hauskaa kesää! :)

2 kommenttia:

  1. hienoa, jos elämä alkaa taas hymyilemään pikkuhiljaa.. ^^ sitä on ollut liikkeellä myös täälläpäin X)

    -Inkku-

    VastaaPoista
  2. Sun kirjoituksessa oli oikeasti kaikki. Elämä on mitä se on, mutta suhtautuminen on ratkaisija. Positiivisuudesta on tehty tahallaan sellainen "vähän onnellisten" ominaisuus, vaikka on todellisuudessa ainoa kantava voima. Kerran yks viisas mies sanoi mulle kun kitisin jotain elämän p*skamaisuudesta, että kun elämä antaa kökköä, tee kökkökukkasia. ;) Se on parhain ohje mitä olen saanut, kiitos siitä veliseni... Kukkasia on kyhäilty kieli poskella, pyykkipoika nenässä. :y)

    Neutraalisti positiivinen 4 evö! :)

    t. Kirsi

    VastaaPoista