Taivas on kuin kallonpohja, sadepisarat tanssivat pientä sotatanssia kadun asvaltilla. Kuoleman vuodenaika saapuu. Heh. Ja minä herään eloon.
Pimeys ja viileät illat aiheuttavat aina sen että tietynlainen elämä kiertää suonissani ja elämä tuntuu taas jostain syystä mielenkiintoiselta. Pitkästä aikaa minulla on oikeasti aika hyvä fiilis. Lisänä hyvään oloon se, että tämä päivä vielä keskustan pahiksia paimentamassa, sitten ansaittu neljän päivän vapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti