Tokio, osa 2: Vehreä talvi

Japanissa on talvi, mutta maa on niin monen eri kasvillisuusvyöhykkeen alueella että vaikka lämpöä ei nyt älyttömästi ollutkaan (5-12 astetta, keli oli enimmäkseen todella aurinkoinen) ja kaikkein herkimmät puut ovat tähän aikaan kyllä ilman lehtiä, niin kaikkialla vihertää ja kukkii ja tämä hämmentävä kaupunki tuntuu tekevän kaikkensa pysyäkseen vehreänä ympäri vuoden.

 Kaikkialle minne ikinä vain kasveja, pensaita, puita tai kukkaruukkuja vain saattoi laittaa, siellä niitä oli.

 Kadut ovat puhtaita, missään ei näy tupakantumppeja, roskia, sylkyklimppejä tai purkkaa. Sen sijaan kaikkialla pyritään luomaan harmonia luonnon kanssa.

 Istutusten lisäksi joka paikassa tulee vastaan pieniä puistokatuja, joista selvästi pidetään erittäin hyvää huolta.

 Tämä on kuva on kahden suuren liikekorttelin välistä.

 Näyttääkö tämä tammikuulta? :)

 Japanin pääuskonto, sintolaisuus, on voimakkaasti samanistiseen suuntaan taipuva luonnonuskonto. Tasapaino luonnon kanssa on yhä tälle modernille, erittäin teknokraattiselle suorittajayhteiskunnalle erittäin tärkeää ja tuo varmasti myös helpotusta 13-miljoonaiselle muuten lasi- ja betonihelvetissä asuvalle kaupunkilaiselle.

 Aloe Veraa, kadulla. :)

 Tottakai tällaisen kaupungin puistotkin ovat lähes elämää suurempia. Niistä oma päivitys jossain välissä.