torstai 30. heinäkuuta 2015
ÄLÄ klikkaa "selvä"!
Harmaa palkki tuossa yläpuolella on jälleen Gööglen uusi keino ottaa puoliväkisin sivun käyttäjältä suostumus siihen että voi seurata tämän liikennettä ja tietoja. klikkaamalla "selvä" annatte gööglelle oikeuden urkkia itseänne. Tuo harmaa palkki peittää ainoastaan blogin nimen. Vastustetaan porukalla nettihirviön dominointia ja jätetään klikkaamatta. Kyllä te kaikki varmasti muistatte että blogin nimi on Tiekartta Eksyksiin. Göögle suksikoon suolle. Olen päivä päivältä valmiimpi hylkäämään koko puljun...
tiistai 28. heinäkuuta 2015
maanantai 27. heinäkuuta 2015
torstai 23. heinäkuuta 2015
Vegekauppa avasi Forumissa
Turun Vegekauppa joka sijaitsi ennen Porthaninkadulla on nyt avannut uuden, hienon liikkeen kauppakeskus Forumiin. Valikoima on varsin mukava ja laadukas, sieltä löytyy erikoisuuksia, vaihtelua ja aineksia myös lihansyöjien ruokiin. Henkilökunta on mukavaa ja myös hinnat ovat todellakin kilpailukykyiset. Löytyy Kauppiaskadun sisäänkäynnistä vasemmalta, Cosmic Comic Cafen vierestä. Lämmin suosittelu! :)Kuva avajaisista. :)
maanantai 20. heinäkuuta 2015
perjantai 17. heinäkuuta 2015
keskiviikko 15. heinäkuuta 2015
tiistai 14. heinäkuuta 2015
perjantai 10. heinäkuuta 2015
torstai 9. heinäkuuta 2015
Pappa Rusakko 50 vuotta!
Jari sitten otti ja täytti puoli vuosisataa. Jep, se kuuluu ehdottomasti sanoa noin. ;)
Tätä juhlistettiin Mynämäen Kivijärven rannalla sijaitsevassa mainiossa vuokramökissä, juhlakansana tietysti kaikki Rusakot ja alkuillasta myös Jarin perhe.
Kivijärven mökkimaisemat ovat kaunista katseltavaa, ja illan hämärtyessä paikka oli suorastaan taianomainen.
Mahtavasti, kerrankin kaikki Rusakot pääsivät yhtaikaa paikan päälle! Yleensä joku tai joitakin jää aina uupumaan.
Rusakot sikarit suussa vasemmalta oikealle: Jesse, Kaitsu, Lari, Aleksi, Tommi, Jari, Tomi, Tuomas, minä, Tapio ja Juho. Juhon staffi Rambokin pääsi kuvaan. Loistava otus. :)
Itse ilta oli juuri sellainen mitä tältä porukalta sopii odottaa, eli saunottiin, grillattiin, viini virtasi, rokki raikui ja jutun taso heittelehti totaalisesta mutasarjasta toisiin sfääreihin nousevaan filosofiaan. :)
Jari sai lahjaksi meiltä komean, sepän takoman eräpuukon. Ruoto menee läpi kahvan ja kahvakin on tehty käsin visakoivusta. Terään tuli kaksi kaiverrusta, Jarin syntymäpäivä (jonka perässä on viiva mutta sen jälkeen ei mitään ;)) ja teksti "Onni suosii rohkeaa". Mutta ennen varsinaista lahja-asetta hän sai halvimman Morapuukon minkä kaupasta löysimme ja siihen saksen kärjillä raavittuna "Jari 50 v.". Jäi vähän epäselväksi, kummasta hän piti enemmän... :D
Lisäksi lahjukset kruunasi isohko pullollinen Cosmic Comic Cafen Sakken itsepanemaa olutta, johon oli piirretty Lucky Luke-tyyliin Old Timer pienessä sievässä. Jari pisti pullon kiertämään ja täytyy sanoa että hyvää oli! :)
Ilta oli todella hauska ja nukkumaan valuttiin hissukseen vasta pikkutunneilla. Kaikille (myöskään minulle) ei muistunut yöpymiskamat mukaan joten improvisaatioitakin nähtiin. Tyylikkäin veto tuli Kaitsulta:
Tätä juhlistettiin Mynämäen Kivijärven rannalla sijaitsevassa mainiossa vuokramökissä, juhlakansana tietysti kaikki Rusakot ja alkuillasta myös Jarin perhe.
Kivijärven mökkimaisemat ovat kaunista katseltavaa, ja illan hämärtyessä paikka oli suorastaan taianomainen.
Mahtavasti, kerrankin kaikki Rusakot pääsivät yhtaikaa paikan päälle! Yleensä joku tai joitakin jää aina uupumaan.
Rusakot sikarit suussa vasemmalta oikealle: Jesse, Kaitsu, Lari, Aleksi, Tommi, Jari, Tomi, Tuomas, minä, Tapio ja Juho. Juhon staffi Rambokin pääsi kuvaan. Loistava otus. :)
Itse ilta oli juuri sellainen mitä tältä porukalta sopii odottaa, eli saunottiin, grillattiin, viini virtasi, rokki raikui ja jutun taso heittelehti totaalisesta mutasarjasta toisiin sfääreihin nousevaan filosofiaan. :)
Jari sai lahjaksi meiltä komean, sepän takoman eräpuukon. Ruoto menee läpi kahvan ja kahvakin on tehty käsin visakoivusta. Terään tuli kaksi kaiverrusta, Jarin syntymäpäivä (jonka perässä on viiva mutta sen jälkeen ei mitään ;)) ja teksti "Onni suosii rohkeaa". Mutta ennen varsinaista lahja-asetta hän sai halvimman Morapuukon minkä kaupasta löysimme ja siihen saksen kärjillä raavittuna "Jari 50 v.". Jäi vähän epäselväksi, kummasta hän piti enemmän... :D
Lisäksi lahjukset kruunasi isohko pullollinen Cosmic Comic Cafen Sakken itsepanemaa olutta, johon oli piirretty Lucky Luke-tyyliin Old Timer pienessä sievässä. Jari pisti pullon kiertämään ja täytyy sanoa että hyvää oli! :)
Ilta oli todella hauska ja nukkumaan valuttiin hissukseen vasta pikkutunneilla. Kaikille (myöskään minulle) ei muistunut yöpymiskamat mukaan joten improvisaatioitakin nähtiin. Tyylikkäin veto tuli Kaitsulta:
Matto ja reppu! :D
Reissu oli kyllä pelkkää voittoa ja oli hienoa nähdä koko jengi kasassa pitkästä aikaa. Täytyy katsoa josko syksymmällä saataisiin taas joku hämärä reissu kasaan. :)
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Erittäin kuolevainen
Viimeisen vuoden aikana Tiekartta on ruotinut seikkailujen, filosofian, musiikin, huumorin, alakulttuurien ja runouden sijaan paljon enemmän politiikkaa, terrorismia ja yleistä maailman menoa. Nyt on aika palata alkuperäiseen konseptiin, kertalaakista ja urakalla! Syykin siihen on yksinkertainen.
Let's face it. Mihin törmäätte kaikkein eniten, kun avaatte minkä tahansa sanomalehden, oli se sitten joku kunnollinen aviisi tai joku keltaisen lehdistön nuljaska? Ikäviin uutisiin.
ISIS, Al-Qaida, Al-Shabaab, Talibanit, Tamili"tiikerit" ja muut ihmisjäteyhdistykset tuhoavat ja kiduttavat kaiken tieltään. Venäjä öykkäröi maailmalla mielensä mukaan. Kreikka menee viemäristä alas ja vetää Euroopan mennessään, halusi kumpikaan tai ei. Oma hallituksemme repii luokkaerot, työttömyyden, sosiaalitoimen jne. aina vain hirveämpään jamaan.
Autopommi siellä, joukkoraiskaus täällä, jätti-YT:t tuolla. Joka lemmon päivä samaa scheissea. Ja me myrkytämme itsemme näillä uutisilla. Pohdimme paskoja asioita. Tuleeko firmassa YT:t? Hyökkääkö Venäjä?
Nyt sitten.
Olen mielestäni tiedostanut aina keskivertoa selkeämmin oman kuolevaisuuteni, elämäni rajallisuuden.
Viime vuonna, kun lääkäritkään eivät onnistuneet peittelemään sitä että uskoivat minulla olevan jotain aidosti vakavaa, ajatus iskostui aivoihini voimakkaammin kuin ikinä, kuin polttomerkki lehmän peppuun 1800-luvulla. Minä tulen loppumaan, ennemmin tai myöhemmin. Nyt näyttäisi toivon mukaan siltä että sentään myöhemmin. ;)
Silti tuo ajatus on seurannut minua vielä tavallista enemmän siitä asti, ja olenkin keskittynyt nauttimaan elämästä enemmän kuin ikinä ennen sen jälkeen.
Mutta tänään tapahtui jotakin, mikä nopeutti progressiotani henkiseen muutokseen (jesh, osa 666 tai jotain) hurjasti.
Sain tietää, että eräs minua muutaman vuoden nuorempi kaveri kuoli sairaskohtaukseen lenkkipolulle. Hyvät elintavat, ei polttanut tai juonut... ja minua nuorempi. Tuosta vaan. Tasaraha ja check-out tomumaahan. Lempo.
Kuinka paljon aikaa käytämme ikäviin uutisiin? Kuinka paljon tuhlaamme elämäämme stressaamiseen? Kuinka paljon käytämme kallista omaa aikaamme kahlaamiseen murehtimisen karkeassa hiekassa, joka valuu kuitenkin jokaisen henkilökohtaisen tiimalasin läpi vähentäen meitä hetki hetkeltä, viikatteen saattaessa heilahtaa kirjaimellisesti hetkenä minä hyvänsä?
Ei käy. Ei minulle.
Olen ennenkin kirjoittanut ihmisten stressaamisesta ja ajan tuhlaamisesta. Ja kyllä. Practice what you preach. Näin olen elänyt. Mutta nyt se lähtee aivan toiselle tasolle.
Maailmassa on paljon paskaa, kaikki me sen tiedämme, siltä ei oikeasti pääse täysin pakoon mihinkään. Sen tiedostaa väkisinkin. Maailma tuntuu kylmenevän päivä päivältä, kuin meri syksyn myrskyjen tuodessa jäisen tuulen mukanaan. Mutta tuossa meressä on saaria, kuten ystävyys, rakkaus, matkustelu ja seikkailu, harrastukset, elokuvat, musiikki, kirjallisuus ja runot. Kuppi kahvia parvekkeella kissaa rapsuttamassa. Ilta rantakallioilla tytteli kainalossa. Hersyvän hauska ilta vakiokuppilassa hyvässä seurassa. Minä aion keskittyä niihin, rakentaa jokaisen saaren yhdistävän sillan ja isot aallonmurtajat.
Kaikki mitä tästedes kirjoitan, kaikki mitä tänne laitan, on enemmän tai vähemmän positiivista. Yksi paska paikka maailmassa vähemmän. Kuukauden Typykkä tekee paluun. Sen lisäksi aloitan Kuukauden Ällösöpöilyn. Ja ties mitä. Mutta mitä tästä eteenpäin Tiekartalla tapahtuu, on ehdottomasti elämän aurinkopuolelta. Ja ehdottomasti kieli poskessa.
Elämä on aivan liian lyhyt ja voi katketa kuin seinään. Turha tuhlata aikaansa itsensä myrkyttämiseen. Tiekartta Eksyksiin on tästä päivästä eteenpäin murhevapaa alue. Hurrr.
Let's face it. Mihin törmäätte kaikkein eniten, kun avaatte minkä tahansa sanomalehden, oli se sitten joku kunnollinen aviisi tai joku keltaisen lehdistön nuljaska? Ikäviin uutisiin.
ISIS, Al-Qaida, Al-Shabaab, Talibanit, Tamili"tiikerit" ja muut ihmisjäteyhdistykset tuhoavat ja kiduttavat kaiken tieltään. Venäjä öykkäröi maailmalla mielensä mukaan. Kreikka menee viemäristä alas ja vetää Euroopan mennessään, halusi kumpikaan tai ei. Oma hallituksemme repii luokkaerot, työttömyyden, sosiaalitoimen jne. aina vain hirveämpään jamaan.
Autopommi siellä, joukkoraiskaus täällä, jätti-YT:t tuolla. Joka lemmon päivä samaa scheissea. Ja me myrkytämme itsemme näillä uutisilla. Pohdimme paskoja asioita. Tuleeko firmassa YT:t? Hyökkääkö Venäjä?
Nyt sitten.
Olen mielestäni tiedostanut aina keskivertoa selkeämmin oman kuolevaisuuteni, elämäni rajallisuuden.
Viime vuonna, kun lääkäritkään eivät onnistuneet peittelemään sitä että uskoivat minulla olevan jotain aidosti vakavaa, ajatus iskostui aivoihini voimakkaammin kuin ikinä, kuin polttomerkki lehmän peppuun 1800-luvulla. Minä tulen loppumaan, ennemmin tai myöhemmin. Nyt näyttäisi toivon mukaan siltä että sentään myöhemmin. ;)
Silti tuo ajatus on seurannut minua vielä tavallista enemmän siitä asti, ja olenkin keskittynyt nauttimaan elämästä enemmän kuin ikinä ennen sen jälkeen.
Mutta tänään tapahtui jotakin, mikä nopeutti progressiotani henkiseen muutokseen (jesh, osa 666 tai jotain) hurjasti.
Sain tietää, että eräs minua muutaman vuoden nuorempi kaveri kuoli sairaskohtaukseen lenkkipolulle. Hyvät elintavat, ei polttanut tai juonut... ja minua nuorempi. Tuosta vaan. Tasaraha ja check-out tomumaahan. Lempo.
Kuinka paljon aikaa käytämme ikäviin uutisiin? Kuinka paljon tuhlaamme elämäämme stressaamiseen? Kuinka paljon käytämme kallista omaa aikaamme kahlaamiseen murehtimisen karkeassa hiekassa, joka valuu kuitenkin jokaisen henkilökohtaisen tiimalasin läpi vähentäen meitä hetki hetkeltä, viikatteen saattaessa heilahtaa kirjaimellisesti hetkenä minä hyvänsä?
Tempus fugit.
Ei käy. Ei minulle.
Olen ennenkin kirjoittanut ihmisten stressaamisesta ja ajan tuhlaamisesta. Ja kyllä. Practice what you preach. Näin olen elänyt. Mutta nyt se lähtee aivan toiselle tasolle.
Maailmassa on paljon paskaa, kaikki me sen tiedämme, siltä ei oikeasti pääse täysin pakoon mihinkään. Sen tiedostaa väkisinkin. Maailma tuntuu kylmenevän päivä päivältä, kuin meri syksyn myrskyjen tuodessa jäisen tuulen mukanaan. Mutta tuossa meressä on saaria, kuten ystävyys, rakkaus, matkustelu ja seikkailu, harrastukset, elokuvat, musiikki, kirjallisuus ja runot. Kuppi kahvia parvekkeella kissaa rapsuttamassa. Ilta rantakallioilla tytteli kainalossa. Hersyvän hauska ilta vakiokuppilassa hyvässä seurassa. Minä aion keskittyä niihin, rakentaa jokaisen saaren yhdistävän sillan ja isot aallonmurtajat.
Kaikki mitä tästedes kirjoitan, kaikki mitä tänne laitan, on enemmän tai vähemmän positiivista. Yksi paska paikka maailmassa vähemmän. Kuukauden Typykkä tekee paluun. Sen lisäksi aloitan Kuukauden Ällösöpöilyn. Ja ties mitä. Mutta mitä tästä eteenpäin Tiekartalla tapahtuu, on ehdottomasti elämän aurinkopuolelta. Ja ehdottomasti kieli poskessa.
Ehdottomasti. ;)
Ja ällösöpöä. :D
maanantai 6. heinäkuuta 2015
Finland is alone
Disgusting crooks called the Russian Government are angry because of the decision that russian "officials" (what a joke), who aren't allowed to travel inside the EU because of the EU sanctions, were not allowed to travel to Finland, an EU country. That was no surprise, since the Russian government is acting like a damn junkie when looking how they take care of their foreign politics. For some narcissistic reason, russians have always thought that they can do what ever they want, where ever they want and how ever they want, and if someone dares to deprave them, it's immediately an insult. So even though common sense already tells you, that if there is a sanction of not traveling, it is a sanction of NOT TRAVELING, and therefore you don't fucking travel, for russians it doesn't mean a thing, because in their delusional hubris they think they are above any rules.
But that's Russian government. That's how they are, and that's how they will be. You simply can't teach a monkey to sing opera.
What actually appalls me here is that the same EU that sanctioned the Russians, was asked by Finnish officials about the travel, and there were those who said out loud to Finland that the Russians aren't welcome, and then there were those who just said "squawk" and put their heads in the sand.
Then, when the Finns were brave enough to tell Russians that the sanction stands and they were not allowed to travel and Russian government started their bellowing (as they always do), THEN other EU officials, the same disgusting creatures who didn't have the guts to say anything about the case, started to CRITICIZE out loud. Among those hypocrites are austrian Christine Muttonen and british Alf Dubs, of many others. And the other countries that had actually said no to Russian travel, were silent. Screw you and your weak world.
So rock and the hard place. In the east we have the neighbor who hasn't done anything else than hurt us in the long history between us. When they haven't robbed us, they have raped us.
And now in the west we have this glorious EU, who is sooo open arms, sooo warm and always willing to negotiate and help and find the solutions... As long as it doesn't involve any kinds of duties or responsibilities or anyway stepping out of one's own comfort zone. Fucking hypocrite cowards.
Finland stands alone. And we manage.
But that's Russian government. That's how they are, and that's how they will be. You simply can't teach a monkey to sing opera.
What actually appalls me here is that the same EU that sanctioned the Russians, was asked by Finnish officials about the travel, and there were those who said out loud to Finland that the Russians aren't welcome, and then there were those who just said "squawk" and put their heads in the sand.
Then, when the Finns were brave enough to tell Russians that the sanction stands and they were not allowed to travel and Russian government started their bellowing (as they always do), THEN other EU officials, the same disgusting creatures who didn't have the guts to say anything about the case, started to CRITICIZE out loud. Among those hypocrites are austrian Christine Muttonen and british Alf Dubs, of many others. And the other countries that had actually said no to Russian travel, were silent. Screw you and your weak world.
So rock and the hard place. In the east we have the neighbor who hasn't done anything else than hurt us in the long history between us. When they haven't robbed us, they have raped us.
And now in the west we have this glorious EU, who is sooo open arms, sooo warm and always willing to negotiate and help and find the solutions... As long as it doesn't involve any kinds of duties or responsibilities or anyway stepping out of one's own comfort zone. Fucking hypocrite cowards.
Finland stands alone. And we manage.
lauantai 4. heinäkuuta 2015
Vauhdikasta eloa
Huomattava työputki, tietokoneen puuttuminen ja vauhdikas sosiaalinen elämä ovat jättäneet blogin aika vähäiselle huomiolle. Mutta kohta alkaa sellainen kolmen viikon pätkä jolloin minulla oikeasti on aikaa kirjoitella. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)