Monet teistä tietävätkin että todella inhoan huonoa näköäni ja erityisesti silmälaseja, joita en juuri käytä kuin kotosalla enkä sielläkään kuin lukiessani tai pelatessani/katsoessani elokuvia. Ja tietysti ollessani koneella. Odottelen että ikänäön syntyminen loppuu (viimeisellä kolmella tarkastuskerralla näköni on itseasiassa parantunut koska ikänäkö yleensä heikentää näköä päinvastaiseen suuntaan kuin mihin minulla linssi heittää) ja kipitän sitten leikkaukseen.
Aihetta tuossa päivänä muutamana pohdiskellessani jäin miettimään artikkelia jonka luin noin vuosi sitten miehestä, joka oli sokeutunut täysin silmäpohjan rappeutumisen vuoksi. Hän on ensimmäinen ihminen joka testasi uutta teknologiaa, jonka avulla hän kykenee näkemään hahmoja, erottaa yksinkertaiset esineet, ihmiset ja näiden liikkeet toisistaan, löytää ovet ja ikkunat, kykenee seuraamaan viivoja sekä pystyy lukemaan suurikirjaimista tekstiä. Eihän tuo nyt valtavalta kuulosta mutta sitten kun ajattelee että vaihtoehtona on täysi sokeus niin ero alkaa tuntua huimaavalta. Ja kun miettii kuinka huimasti nimenomaan sirupohjainen teknologia on harpannut viime vuosina niin parempaa on suht nopeasti tiedossa. Pari vuotta sitten suomalaismiehelle asennettiin siru verkkokalvolle ja hän sai vastaavanlaisen näön. Hurjimmillaan olemassaoleva teknologia on jo niin pitkällä, että silmänsä kokonaan menettäneelle voidaan asentaa keinosilmä joka toimii kuin kamera, riippuen tietenkin onko silmähermo kallon sisällä jäänyt ehjäksi (näiden laitteiden turvallisuudesta ei vielä ole kunnollista näyttöä). Toistaiseksi kuitenkin tällainen teknologia on vielä lapsenkengissään jo siksi että turvallisin ja pisimmälle tutkituin tällainen laite, Argus II (joka ei ole tehokkain vaihtoehto), maksaa 83 000 euroa... saamme siis vielä odottaa että tästä teknologiasta tulisi valtavirtaa.
Silti, olen useille teistä jutellut haaveestani saada joskus kyberneettiset silmät. Tottakai olen pumpannut haaveeseeni aimo annoksen science fictionia puhellen kyvystä erottaa infrapunan, ultravioletin ja niin edelleen, pimeänäöstä puhumattakaan. Olen itseasiassa varma siitä että tekniikan kehittyessä kaikki tuo tulee olemaan tosielämää, eihän se ole kuin tiedettä, mutta tottakai siihen menee vielä huomattavan kauan, ja veikkaan että niitä ei jaella ihan tavalliselle kansalle. Sen sijaan monessa ammattikunnassa niille varmasti löytyy käyttöä.
Argus IITällä hetkellä kybernetiikka on ottanut ylipäätään harppauksia eteenpäin. Muutama vuosi sitten onnistuttiin ensimmäistä kertaa kiinnittämään kokonaan irronneen käden tilalle robottikäsi, joka toimii kuin oikea käsi, vaikkakin vielä hiukan kömpelösti. Minuutin mittainen videopätkä alla:
Tämän lisäksi nanoteknologia ja kantasolututkimus ovat viime vuosina ottaneet useita edistysaskelia, mikä on näkynyt nanorobottien käyttönä muun muassa uusina syöpähoitoina (nanobotit ruiskutetaan suoraan verenkiertoon jolloin ne matkaavat suoraan kasvaimen sisään ja vuorostaan ruiskuttavat lääkityksen täsmälleen sinne minne se kuuluu, ja ei, tämä ei ole enää scifiä vaan nykypäivää) ja leikkauksen avustajina (minikamerat), ja pari vuotta sitten kasvatettiin kolumbialaisnaiselle tuberkuloosin tuhoaman keuhkoputken tilalle kokonaan uusi tämän omista kantasoluista. Myös esim. plasmavaloa on alettu käyttämään desinfiointiin, sillä mikään bakteeri joka altistetaan plasmavalolle edes sekunniksi ei selviä hengissä. Eli ei enää litkuja vaan valoa, desinfiointi käy taskulampun näköisellä laitteella.
Kantasoluilta odotetaan tällä hetkellä paljon, niiden uskotaan olevan tulevaisuuden ratkaisu mm. moniin ennen niin fataaleihin sisäelinvaurioihin ja esim. Alzheimerin taudin voittamiseen, ja kybernetiikan edetessä ihmisaivojen odotetaan voida tehostuvan, muistia voidaan kyetä lisäämään ja mielenkiintoisimmissa tieteeseen pohjaavissa visioissa ihminen voi tulevaisuudessa linkata itsensä sisään internetiin. Tietenkin nyt puhutaan jo hiukan pidemmästä aikavälistä kuin muutama vuosi.
Mutta jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä liikuntaelinvammaisille on tulossa todellista helpotusta elämiseen (tietenkin, jälleen kerran, jos heillä on rahaa siihen). Berkeley Bionics on yksi exoskeleton(sanalle ei ole oikein kunnollista suomalaista vastinetta)-teknologian edelläkävijöitä, ja tämän tekniikan kehittyessä rollaattorit hävinnevät katukuvasta.
Ikävä kyllä kaikki uusi ja hieno maksaa joten tavallisen kansan kestää vielä vuosia päästä käsiksi lähes kaikkeen mitä tässä olen esitellyt. Mutta se on jo olemassa ja se on tulossa. Veikkaan että seuraavan 15-20 vuoden jälkeen katukuva ei ole sitä mitä se on nyt. Eikä ihminen.
Tässä vielä kiinnostuneille pitempi pätkä kyberproteeseista joita kehitetään ja käytetään jo nyt:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti