Heittolaukauksia, yleistä havainnointia ja tajunnanvirtaa - Snapshots, general observations and mindflows

Heh... se kun joku väittää oltuaan jonkun aikaa ulkomailla että oma kieli unohtuu, se on täyttä hevonkukkua. Siitä oli itseasiassa artikkeli eräässä tiedelehdessä. Tekemistä jotenkin kasvuvaiheessa syntyneiden synapsien kanssa. Mutta se on kyllä totta, että sitä huomaa hyvin lyhyenkin ajan jälkeen alkavansa ajattelemaan englanniksi kun on sellaisessa ympäristössä. Huomaan tekeväni sitä jatkuvasti ja se tuntuu tosi hölmöltä. :P

- - -

Heh... someone told me that if one's abroad a bit longer, one forgets one's own language. That's BS. I read an article about it in a science magazine. It has something to do with synapses that one develops when one is growing up. But what *is* true, is that when you're in an English environment, you start to think in English. I discover that I'm doing it all the time and it makes me feel stupid. :P

Heh, jos teistä tuntuu että näette kasan keskellä oven ja ikkunan, teistä tuntuu aivan oikealta! :D

Prinssi ja kerjäläispoika kävelevät omituisesti käsi kädessä Australiassa, tai ainakin Melbournessa, köyhyys luovii mutkattomasti läpi juppiodysseian. Saatat kävellä ohi kaverin joka kirjaimellisesti kerjää rahaa ruokaan, ja sekuntia myöhemmin huomata että vieressä parkissa on ökyluokan loistoauto joka maksaa meikäläisen kymmenen vuoden palkat... Kylki kyljessä keskustan kalliiden merkkiliikkeiden vieressä sivukujilla näkyy pahvilaatikoita jotka toimivat jonkun kotina, ja asunnottomat kiertävät surutta suuremmissakin ruokapaikoissa pyytämässä rahaa pukuun pukeutuneilta liikemiehiltä jotka ovat lounaalla siellä. Missään en ole nähnyt hovimestaria, portsaria tai vastaavaa joka olisi ollut näitä poistamassa, niinkuin Suomessa tapahtuisi kokolailla välittömästi. Myöskin täällä kodittomille järjestetään pikkutöitä joilla he voivat ansaita hiukan rahaa, kuten lehtimyyntiä kadulla, pitkän tähtäimen ajatuksena saada heidät jaloilleen ja integroitumaan takaisin yhteiskuntaan vähitellen. Itseasiassa näin länsinaapurissamme vastaavaa. Enkä ole vielä nähnyt irtolaista joka möykkäisi ja aiheuttaisi häiriötä julkisella paikalla, niin kuin Suomessa vähän jatkuvasti. Kysymys kuuluukin, onko Suomen sosiaalisessa järjestelmässä tosiaan jotakin noin pahasti pielessä ettemme kykene samaan, vai onko kyse pultsareidemme asenteesta? Todennäköisesti molemmista...

- - -

Australia, or at least Melbourne is a peculiar combination of rich and poor. I was surprised to discover a guy to literally beg for money to buy food right next to an outrageously costly sportscar that would easily swallow my ten years' salaries. You can see cardboard boxes that people live in, in an alley just side by side with the expensive brand stores, and the homeless stroll around even the larger restaurants and ask for money from suits that are eating their lunch there. I've not once seen a steward or a bouncer to put them out, like it would be in Finland quite instantly. Also I found it interesting to discover that there are some small jobs that are meant for the homeless, like selling newspapers in the streets, with long-range goals of getting them back to their feet and integrate them back to society. And I've yet to see a single tramp that would menace around or disturb people, like they do in Finland all the time. The question is that is there really something so badly wrong in Finnish social system that we can't do the same, or is it in the attitude of our bums? Probably both...

Kukat täällä ovat valtavia, ja näyttävät siltä kuin olisivat toiselta planeetalta. :)
Kyllä, MINÄ otan kuvia kukkasista täällä. Get over it, Rusakot ja muut tätä lukevat machokovikset. Olen hippiparatiisissa, ja "when in Rome..." :D Ylirusakon ehdotus bermudashortseista ei kyllä tule tapahtumaan, vaikka Anthrax niitä harrastikin speed metalin ollessa huipussaan 80-luvun jälkipuoliskolla. :D

Toinen juttu mihin olen täällä kiinnittänyt huomiota on fiilis siitä että kävelen täällä pikkukaupungissa, jossa asuu neljä miljoonaa asukasta. Ihmisten yleinen puhetyyli ja tapa toimia keskenään on aivan erilainen kuin toisella puolen planeettaa. Heh, kyselin mm. Hoopsilta useamman kerran kun olimme jossakin liikkeessä että tunsiko hän myyjän ennestään, ja hän vastasi aina yhtä hämmentyneenä että ei toki. Vasta seurattuani tilannetta jonkin aikaa ja huomattuani että ihmiset tekevät samaa minulle tajusin että yleinen tyyli täällä on sellainen. Tietenkään maahanmuuttajilla täällä ei ole syntynyt samaa tyyliä. Kulttuurieroja, kulttuurieroja... :)

- - -

Another thing I've paid attention here is the feeling like I'm walking in the streets of a small village that has four million people. The regular way of people talking and interacting together here is totally different from the people from the other side of the globe. Heh, I asked Hoops more than once that did he know the guy behind the counter and he answered every time "no" and seemed a bit baffled about my question. Only after I had followed the situation for a while and discovered that people were like that to me also I started to understand that the regular manner is like that here. Of course the immigrants here haven't adapted to it. Cultural differences, cultural differences... :)

Olen jo kertonutkin että Australia on törkykallis maa sikahintoineen. Näyttäisi siltä että toiset kauppiaat sentään rehdisti myöntävät sen... ;)

Raha on tosiaan pienimuotoinen ongelma, koska kaikki maksaa aivan julmetusti täällä. Olen nyt ottanut oppia paikallisilta ja päässyt pahojen tapojen makuun, paikallisella Tramilla eli ratikalla pummilla matkustaminen on helppo tapa säästää sievoisia summia. Hyi minua. ;) Mutta köyhän täytyy keksiä keinot.

Katutaiteilijat täällä ovat jotain ihan muuta...
...todellakin. Tarpeeksi myöhäinen ilta niin homma menee bailaamiseksi, tanssimme parin tytön kanssa keskellä katua näiden kahden herrasmiehen antaessa palaa! SiisTIÄ! :D

Aussien murre on tosi paksua, mutta siihen tottuu nopeasti. Kieliongelmia tulee enemmänkin maahanmuuttajatyöläisten kanssa, varsinkin aasialaisten, koska heidän kielitaitonsa heikkous hämmentää aina uudestaan. Luulen että se ei häiritse paikallisia joiden äidinkieli on tietysti englanti, koska he tottakai ymmärtävät vähän murretunkin englannin. En keksi mitään muuta syytä miten heitä on päässyt niin paljon töihin asiakaspalveluun. Tosin se taas pistää ihmetyttämään miksei siis töitä löydy samaan tahtiin erään suomalaisen kaveripariskuntani tytölle, jonka englanti on huomattavasti sujuvampaa ja hän on kaikin puolin pirteä tapaus muutenkin. Sen sijaan tänne palkataan tuollaisia kiinalaisia möllejä jotka hermostuvat jos joutuu toisen kerran kysymään kun heidän surkeasta englannistaan ei saa mitään selvää... Tämä ei ollut rasistinen toteamus, vain omakohtaisiin kokemuksiin perustuva havainto.
Kieliongelmista puheenollen, paikallisilla tuntuu olevan loputtomasti hauskuutta heidän yrittäessään lausua nimeäni oikein. Olen nyt laskenut kuusi erilaista variaatiota miten nimeni voidaan lausua pieleen. ;)

- - -

The Australian dialect is quite thick, but one gets used to it pretty fast. I bump into more linguistic problems with the immigrant workers, especially the Asians. Their "Engrish" is sometimes so bad one keeps wondering how the heck did they get a job here. Maybe it's because of English is a local language so locals don't mind broken English that much. Which on its turn makes me wonder why a Finnish friend of mine can't get a job here, since her English is much better than those mentioned above an she's all-around nice girl.
About linguistic problems... Heh. The locals seem to have an endless well of joy for trying to pronounce my name right. I've now counted six different variations of how my name can be said wrong. ;)

Paikallinen yrittää lausua nimeäni. ;)

Heh. Ei pitäisi olla ilkeä mutta kun. No, mutta kun minä olen. :D Pidän kovasti hostelista jossa nyt olen luuhannut, ja ostin sieltä T-paidan muistoksi. Kaveri tiskin takana pahoitteli kun olisin halunnut ostaa tummanvihreän mutta hän sanoi että niitä oli vain naisten kokoja jäljellä, miesten koot olivat loppu. Ostin siis vaaleanvihreän. Jonossa takanani oli sellainen peruskynäniska nörtti, about minun ikäiseni. Menin hisseille, ja hetken päästä hän seurasi perässä, ja näin hänen ostaneen samanlaisen T-paidan mutta juurikin tummanvihreän. Ajattelin että tyttöystävälle... No mutta hei, en sentään kommentoinut mitään, olin ihan kiltisti hipihiljaa kun näin kaverin illemmalla päällään juurikin se paita! :D

- - -

Heh. I shouldn't be mean but. Well I am. :D I like quite a bit the hostel I'm staying for the moment, and I bought a T-shirt there. The guy behind the counter apologized for there were no men's sizes left, only sizes for women for the color I wanted. So I bought another color. There was this skinny nerd behind me, about my age. I bought the shirt and went to the elevators. Soon the nerd followed me, and I noticed he had also bought the same shirt but women's size. I thought it was for a girlfriend... But hey, I'm not that cruel! I said absolutely nothing out loud when I saw that guy later in the evening wearing that shirt! :D

Ja mitäs wanha Transformers-harrastaja bongaa kadulla? Alkuperäisen Generation 1-Soundwaven yhden tyypin paidassa! :)

Eilen illalla sen jälkeen kun tuli pyykättyä, oli vähän aikaa mieli aika matalana sattuneesta syystä jonka osa teistä tietääkin. Silloin viereeni istui oman läppärinsä kanssa tämä tosi söpö ranskalaistyttö, jonka kanssa juttu kulkikin sitten yömyöhään. Kävimme ulkonakin, söimme jätskiä ja käveltiin puistossa ym. hauskaa. :) Hänen nimensä on Coraline (jep, niinkuin siinä Neil Gaimanin kirjassa/leffassa :)) ja hän on aivan upea tyyppi. Tarkoitus on että tapaamme uudestaan kun hän palaa hostelille huomenna joltain reissultaan.

- - -

Yesterday evening after I washed some laundry and was doing the Graffiti article, I was quite depressed for a while for the reasons you know. Then there came this really cute French girl with her own laptop sitting next to me, and I had lots of fun with her with good conversation and stuff. We went out for ice cream and so on. Her name is Coraline (yeah, like that Neil Gaiman's book/movie:)) and she's really great. We're supposed to meet again tomorrow when she comes back from some excursion she went into.



Tässäpä tämä tältä erää, melkoinen määrä diipa daapaa. Palataan taas, same Bat-time, same Bat-channel! ...hmm maybe not same Bat-time... :)

PS. Jos haluatte postikortteja, pistäkää kotiosoitteita tulemaan. :)

Näkyisi olevan varhainen aamu siellä, eli hauskaa päivää teille kaikille sinne! :)

Joo, nyt on hiukan ikävä. Näkyykö se? Heh.