sunnuntai 22. elokuuta 2010

Vierivä kivi ei sammaloidu...

...mutta se kuluu, halkeilee ja siitä lohkeaa paloja.

Tällä hetkellä tämä jannu menee niin jumalattomasti ylikierroksilla että Duracell-pupu köhii keuhkoja ulos ja Red Bull-tikka näyttää kihtiseltä lapasorsalta meikäläisen tykittäessä verta pakkiin. Tuntuu etten kykene pysähtymään, en nuku öisin ja koko kroppa tuntuu yhdeltä 180-senttiseltä juoksevalta erektiolta.
Jossain vaiheessa unirytmi sekosi täysin ja nyt tuntuu että unen saamiseen tarvitaan jotain vahvempaa kuin mitä apteekista löytyy. Kuten takolekaa.

Öh... apua.

Pahimmillaan teen ensin 11-tuntisen vuoron keskustassa 10.00-21.00 minkä jälkeen siirryn baarin ovelle 21.00-04.00, minkä jo tiesittekin, mutta nyt siihen tulee vielä lisänä se että sen jälkeen painelen keskustan toimistolle nukkumaan koska ei ole järkeä hukata hyvää uniaikaa matkustamiseen kun seuraava vuoro keskustassa alkaakin jo taas 10.00... Uargh. Ongelman tässä tuottaa se etten vaan yksinkertaisesti NUKU. Onnistun nukkumaan ehkä tunnin kerrallaan minkä jälkeen herään hetkellisesti. Tooosi terveellistä. Saa nähdä kumpi leikkaa ensin kiinni, yläpään herne vaiko pumppu. Todennäköisesti pumppu. En ainakaan tunne mitenkään että erityisesti nupissa sirittäisi. Hihii.

No, niin säkki vastaa kuin sitä lyödään. Itsepä olen tähän tilaan itseni hankkinut. Ehkäpä ymmärrän ensi työvuorolistojen tullessa antaa hiukan vähemmän päiviä siitä toisen työnantajan käyttöön ja opettelen nukkumaan uudestaan.

Kaikkea sitä. Näemmä sitä voi tehdä asioita luontoaan vastaan voidakseen toteuttaa luontoaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti