Seikkailua Euroopassa, osa 6: Kiipeilyä luonnon helmassa

Jatkoimme matkaa ja pian reitti alkoikin nousta kovaa vauhtia ylöspäin, ja maisemat alkoivat olla aika huikeita. Myös luonto itsessään antoi kaikenlaista pientä nähtävää.

 Kymmenvuotiaan lapsen nyrkin kokoinen kotilo viipotti pää alaspäin menemään...

 ...ja reittimme poikki kaatuneen puun rungon alla oli miehen kämmenen (ilman sormia) kokoinen lukki.

 Polkumme kiemurteli pitkin vuoren rinnettä. Monissa kuvissa kamera tuhoaa syvyysperspektiivin aivan täysin jolloin ette oikeasti saa mitään käsitystä korkeuksista tai jyrkkyyksistä, joten tässä yksi kuva sivusuunnassa kun mäki alkoi hissukseen muuttua enemmänkin seinämäksi. Jyrkempää on myöhemmin luvassa...

 Perspektiivi on täysin hukassa, tämä on jyrkähkö, pitkä piennar alas ja kauempi viheriö kiipeää taas sitten jo huomattavan ylös. Etäisyydet tässä kuvassa ovat kilometrejä!

 Jälleen. Markus otti minusta kuvan kymmeniä metrejä alempaa mutta tämä näyttää lähes tasamaalta.

Harjanteen päällä yli 700 metrissä. :)

 Bongatkaa kuvasta sammakko. :)