Mitä tehdä kun pitäisi tulla alaskin sieltä vuorelta mutta jyrkkyys on tätä luokkaa tai paikoin jopa pahempaa:
No silloin köyhänmiehen indianajonesinne tarttuivat köyteen! Hoo hah! :)
Matkaa alas seuraavalle etapille jossa pystyisi jatkamaan jalan oli 150 metriä (helppo laskea köyden avulla), ja laskeutuminen meinasi saada ylidramaattisen alun ja äkkilopun, nimittäin heilauttaessani rinkan selkääni, sen paino horjautti minua pahasti ja meinasin pudota selkä edellä alas sieltä! Sain sentään otteen köydestä...
Aina kun köysi loppui, sidoimme sen uuden puun ympäri ja taas mentiin. :)
Näkymiä puolivälistä.
Meikäläisellä on aivan jäätävä korkean paikan kammo joten olin aika tyytyväinen suoritukseeni. Alhaalla oli jonkinlainen hylätty tukkityömaa, ja Markus, joka meni edeltä, löysi sieltä käsinkyhätyt tikkaat. Pääsin kokeilemaan niitäkin sitten ihan lopuksi. :D
Kyllä illalla sapuska maittoi, nuotiolla kiehautettuun veteen sekoitettua kenttämuonaa.
Aamukahvit naamaan...
...viimeiset laskeutumiset...
...ja alhaalla ollaan. Tuolta me laskeuduimme. :)
Seuraavaksi paluu Wieniin, hieman karmivan mutkan kautta. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti