lauantai 12. kesäkuuta 2010

Viinin henki

Tämä teksti on tarkoitettu aivan tietyille henkilöille lähipiirissäni, jossa on viime aikoina alettu kiinnittämään huomiota uni- ja juomakulttuuriini, ja vaikka olenkin hillitty juomari (ts. en örvellä, yrjöä tai konttaa) (enkä ryömi) (enkä raahaudu), ymmärrän tavallaan että viimeaikainen tahtini saattaa pelottaa varsinkin heitä jotka tietävät kuinka vähän juon normaalisti ja jotka oikeasti tietävät syyn siihen miksi olen koko ajan liikkeellä enkä näytä pystyvän pysähtymään...
Kyllä, käyn ylikierroksilla. Ja kyllä, minuun sattuu.
En kuitenkaan ole aikeissa tappaa itseäni viinalla enkä luule löytäväni ratkaisua pullosta. Tiedän että suurin osa teistä jotka minut tuntevat tietävät taustani ja geenini, mutta ei tarvitse pelätä että alkaisin muuttua joksikin jota en/ette halua.
Nyt vain on hiukan raskasta olla minä, ja vaikka itseään ei pääse pakoon, itsestä voi ottaa lomaa. Enkä juuri nyt jaksa ajatella valtavasti mitä se tekee minulle, koska tällä hetkellä on helpompi ja vähän helkkaristi kivuttomampi keskittyä mihin tahansa muuhun kuin omiin ajatuksiin ja näkemyksiin.
Ihmiset juovat alkoholia eri syistä. Joillekin se on ainoa tapa unohtaa jotakin, jotkut eivät löydä mitään muuta lohtua suruunsa kuin jatkuvan sekaisinolon, toiset eivät yksinkertaisesti kestä tätä elämää eivätkä halua kohdata maailmaa lainkaan. Helpompi ryömiä pulloon ja vetää korkki kiinni perästä. Ikävä kyllä tällaiset ihmiset harvemmin enää löytävät tietään ulos pullosta, ja käsi kädessä sen kanssa kulkee se että se on muka aina jonkun toisen ihmisen tai asian vika tai seuraus. Ei oteta vastuuta siitä mitä tehdään, ja sitten on tietysti helppo tehdä asioita joita ei muuten tekisi kun "hei mut mähän olin kännissä"... Eräs minua viisaampi totesi että juominen on aina sen henkilön vika joka korkkaa pullon ja juo siitä, ei kenenkään muun. Näinhän se yksinkertaisuudessaan menee. Vastuu omista teoista ei häviä humaltuessa, mikäli vähänkään on selkärankaa.
Mutta minä tiedostan tämän kaiken. Ja tiedätte kyllä että en hölmöile humalassa. Juon siksi että haluaisin korkeintaan turruttaa rinnassa olevaa kipua hetkeksi. Se kipu on itseaiheutettua ja menee ajan kanssa kyllä pois. Mutta toistaiseksi se sattuu vielä sen verran kovaa että haluan vähän helpottaa sitä. Ottaahan sitä päänsärkylääkkeenkin vaikka päänsärkykin menee itsestään pois ennemmin tai myöhemmin.
Eli hienoa että välitätte, siitä tulee hyvä mieli, mutta ei minulla ole hätää. Lomalla itsestä, mutta arki tulee väkisinkin vastaan pian. Ja olen siitä hyvin tietoinen.

1 kommentti:

  1. Oon aika ylpee susta kuinka avoimesti sä oot pystyny näitä sun ajatuksia ja olotiloja purkaa :P.. Mä en ite pystyny, ja hyvä kun vieläkään pystyy :P

    VastaaPoista