Matka jatkuu - The journey continues

Taivas on kuin ajatus murhasta, pilvet murisevat ja ilmassa tuoksuu sade. Istun koneella ja mietin viimeistä kahta ja puolta kuukautta. Luonnontila ulkona on suorastaan hurjan symbolinen pohdintojeni taustana. Tämä matka on todella ollut melkoinen myrsky sekä kalloni sisä- että ulkopuolella.

Kaikenlaisia vastoinkäymisiä, yllättäviä tappioita ja petollisia ihmisiä on osunut matkani varrelle, mutta toisaalta olen nähnyt myös valtavaa hyvyyttä, kokenut huikaisevan kauniita asioita, kerran elämässä-hetkiä ja ollut muutaman kerran hurjan voimakkaiden tunteiden vallassa, sekä hyvässä että pahassa. Sanoin lähteväni tähän kuin lehtenä tuulessa. No, tuulet ovat todellakin riepotelleet tätä lehteä, ja hetkeäkään en vaihtaisi pois. Myös tuskalla on tehtävänsä.

Olen oppinut niin käsittämättömän paljon lyhyessä ajassa. Olen viimein saanut kosketuksen itseeni ja oivaltanut paljon minua askarruttaneita asioita. Kun aloitin tämän matkan, olin väsynyt, masentunut, täysin hukassa omassa elämässäni. En lähtenyt tälle matkalle vain etsimään itseäni, vaan myös pakoon osia itsestäni. En tiennyt mitä halusin tai minne olin matkalla. Nyt kaikki tuo on muuttunut ja katson maailmaa aivan toisin silmin. Tästä on hyvä jatkaa matkaa, sekä henkisesti että fyysisesti.

Minuutit katoavat menneisyyden kansien väliin, tuntematon avaa kitansa minulle jälleen. Lento Indonesiaan lähtee tätä kirjoittaessani lähes tarkalleen 43 tunnin kuluttua, eli tämä on viimeinen kirjoitukseni Australian puolella. Rinkka on jälleen pakattu ja odottelee oven suussa lähtöä. Huominen menee viimeisiä asioita hoitaessa ja paria ihmistä hyvästellessä, ja postitan osan tavaroistani Suomeen, koska olen huomannut pärjääväni paljon vähemmällä kuin mitä olin kuvitellut.

Koska minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mikä Aasian puolella on internet-yhteyksien taso ja yleinen saatavuus, en lähde edes arvailemaan milloin kuulette minusta jälleen. En myöskään ole tietoinen majoituksesta tai ylipäätään mistään, joten lähden todellakin kävelemään sumuun. Katsotaan mitä löydän. :)

- - -

The sky is like a thought of a murder, the clouds are growling and the scent of rain is on the air. I'm sitting with my laptop and am thinking of the past two and a half months. The state of the weather is really symbolical as a background for my thoughts. This journey has been a real thunderstorm both in- and outside my skull.

Many kinds of obstacles, surprising setbacks and some deceiving individuals have crossed my path, but I've also seen huge goodness, experienced awestriking beauty, once-in-a-lifetime-moments and been having really powerful feelings, both in good and bad. In the beginning I told that I'm doing this like a leaf in the wind. Well, the winds certainly have hurled me around, and there's no moment I'd give away. Also the painful ones have their meanings.

I have learned so amazingly much in such a short time. I've finally got in contact with myself and realized lots of things that I have been pondering. When I started this trip, I was tired, depressed and totally lost in my life, and I wasn't only going to look for myself, but also to escape parts of myself. I didn't know what I wanted or where I was going. Now all that has changed and I'm looking at the world with a totally different eyes. This is an excellent moment to continue my journey, both psychically and physically.

The minutes vanish between the covers of the past, the unknown opens its jaws for me again. My flight to Indonesia is due in almost exactly 43 hours, so this is the last text I'm writing in Australia. My backpack is packed and is waiting for me at the door. I'm spending tomorrow taking care of the last businesses, saying goodbye to a couple of friends, and sending some of my stuff back to Finland, since I've discovered that I don't need as much stuff as I thought I would.

Because I don't have a clue about the internet connections in Asia, I'm not even guessing when is it you're going to hear from me again. Also I don't know anything of the accommodations or about anything in general, so I'm really walking into a mist again. Let's see what I'll find. :)

"I need to walk on a wire..."

Turn my eyes to heaven

Watching all the clouds roll by

I see the blood moon rising

I know I'm way too young to die

Thunder, lightning
The wind outside is so damn frightening
But it's alright, all right
Stand clear
You're living in the hurricane years
In the hurricane years