torstai 6. tammikuuta 2011

Muovinen Paratiisi - Plastic Paradise

Heräsin ajoissa aamulla koska majapaikkani hintaan kuuluu aamiainen. Sinänsä siis tosiaan hyvä diili tämä huone, koska veikkaan että vielä tätäkin halvempiin tuskin mitään ruokaa liittyy (tosin aamiainen ei ollut mikään ihmeellinen ja aion vielä tänään ottaa selvän muista vaihtoehdoista), saati tuuletinta (jota mainostetaan erikseen joka paikassa jos sellainen on) tai "suihkua".
- - -
I woke up early because in my room's rent includes a breakfast. So this is quite a good deal, because I guess there's no food included in yet cheaper rents (though the breakfast wasn't much and I still intend to find out about possible options yet today), not to mention a fan (which is especially advertised if they have one) or the "shower".


Aamiaisen jälkeen nappasin pokat päähän ja lähdin tutustumaan Denpasariin, kaupunkiin jossa nyt Balilla elelen. Balihan on osa Indonesiaa mutta varsin oma tarinansa. Koko loppu Indonesia on islaminuskoinen, Balilla taas on todella voimakas hindupohja, jonka huomaa kaikkialla.
- - -
After breakfast I grabbed my shades and took off to to check out Denpasar, the city where I'm residing currently in Bali. Bali is a part of Indonesia but it's quite it's own story. The rest of Indonesia is an islamic country, whereas Bali has a vey strong hindi base, which can be seen everywhere around.


Periaatteessa ei pitäisi sanoa näin lyhyen tuttavuuden jälkeen, mutta täytyy todeta että Bali ei kyllä ole minun paikkani. Bali on likaisin hampain hymyilevä turistirysä, jonka ikivanha kulttuuri kuristuu lähes olemattomiin muovisen keinoeksotiikan lonkeroihin.
Kauniit vanhat rakennukset kertovat että täällä on ollut joskus todella hienoa, mutta kaikki rappeutuu, uusia betonihirviöitä rakennetaan keskelle likaisia, slummimaisia kujalabyrinttejä, kaduilla ei ole nimiä ja mihinkään et voi kulkea ilman että joku yrittää koko ajan myydä sinulle jotakin, mitä tahansa. Se lähinnä tympii, ja ainoa kerta kun olen pehmennyt ostamaan mitään oli pari nahkaranneketta, koska myyjinä oli kaksi alle kymmenvuotiasta tyttöä (kuva alla). Teki hiukan häijyä katsoa heitä. Ja pahinta on että heidän vanhempansahan nimenomaan laskevat sen varaan.
Saan olla hiukan enemmän rauhassa koska en näytä yhtä paljon turistilta, mutta varsinkin aussit, saksalaiset ja jenkit näyttäisivät olevan helisemässä... Tai olisivat elleivät näyttäisi olevan haltioissaan. Halpaa viinaa, halpoja naisia, halpoja knock-offeja (Niken paita 5 euroa tai Guccin laukku 10? Enpä usko...), ja näköjään käyttäytyä voi ihan miten haluaa, koska kukaan kotipuolesta ei ole näkemässä. Etovaa.
Katukuvassa minulle tekevät myös häijyä yksikseen juoksentelevat koirat ja sivukujilla yksin yöpyvät alle kouluikäiset...
- - -
Basicly I shouldn't say this after such a short acquintance, but I have to tell that Bali isn't my kind of place. Bali is a tourist crash that's smiling with dirty teeth, it's ancient culture is strangling in the tentacles of plastic synthetic exotic.
Beautiful old buildings tell a tale of wonders of the past, but everything decays, new monsters made of concrete are built in the middle of dirty, skid row alley labyrinths, the streets have no names and you can't go anywhere without being harassed by someone who tries to sell you something, anything. Only time I've softened enough to buy two leather bracelets, and the reason was that the sellers were two under-ten-year-old little girls (pic below). Wretched my bloody heart to look at them, and the worst thing is that their parents know that and use it.
I'm left alone a little more than others, because I don't look like a typical tourist, but especially the Australians, Germans and Yanks seem to be in trouble... Or they would be if they weren't enjoying themselves too much. Cheap booze, cheap women, cheap knock-offs (A Nike shirt for 7 bucks or a Cucci bag for 13? I don't think so...), and it seems that one can behave any way one wants, since there are no folks from back home to witness it. Disgusting.
Also in the street picture the stray dogs and five-year-olds that sleep their nights alone in the alleys make me really sad.


Nyt olen sitten tropiikissa, mikä tarkoittaa aikamoista totuttelua minulle. Puoli tuntia ulkona huoneeni tuulettimen armahdukselta, ja paitani on likomärkä sekä hiestä että ilman kosteudesta. Hiuksia en voi pitää lainkaan auki ja vähän väliä saan kirjaimellisesti rutistaa ponnarini "kuivaksi". Kulutan järjettömiä määriä rahaa ihan vaan pelkkään veteen. Vesijohtovettä ei pidä juoda, eikä edes pestä hampaita sillä, ja tällä hikoilun tasolla kuivuisin pystyyn kuin paikallisten myyntipuheet alta hyvin pienen aikayksikön.
- - -
So I'm in a tropic, which means quite a bit of getting used to for me. Half an hour outside the mercy of my room's fan, and my shirt is soaking wet from sweat and air moisture. I can't keep my hair open at all and once in a while I literally need to squeeze my hair "dry". I spend huge amounts of money into plain water. One can't drink the plumb water in here, nor even brush teeth with it, and with my rate of sweating I would dry out like the selling speeches of the locals real fast.

Kukkoja tuntuu olevan joka paikassa. Arvatkaapa mihin heräsin, kyllä, viideltä aamulla... ;)
- - -
There seems to be cocks everywhere (no pun intended). Guess what woke me up, yes, 5 am this morning... ;)

Kaikki ei tietenkään ole ikävää, onhan täällä sitä aitoakin eksotiikkaa löydettävissä vähän kun raaputtaa krääsää ja sontaa pois. Moderni maailma ja ikivanhat tavat ja käytännöt kulkevat aivan muitta mutkitta lomittain täällä. Aloitin aamuni todella aikaisin niin että liikkeetkin vasta availivat oviaan, ja seurasin mielenkiinnolla (kunnioituksen vuoksi pienen etäisyyden päästä) kun lähes kaikki puodinpitäjät toivat ulos pieniä uhreja paikallisille jumalille, ruokaa, suitsukkeita ja kukkia, ja se miten, minkälaisin rituaalein ja mihin ne aseteltiin oli selvästi hyvin tärkeätä.
McDonalds'in, sinänsä omalla tavallaan ihan siistin Hard Rock Cafén ja muiden länsimaisten brändien seasta löytyy kansanparantajia, antiikkiliikkeitä, hurja määrä tatuoitsijoita ja pieniä putiikkeja, jotka itse asiassa näyttäisivät sisältävän aitoa käsityötä ja paikallista vanhaa uskontoa sekä filosofiaa (tutustun niihin tarkemmin tänään ja huomenna). Ja tokihan länsimaalaisena haluan kokea myös jonkin verran elämyksiä, täällä on monenlaisia vaihtoehtoja tutkia vanhoja temppeleitä ja luontoa, ja jonkinmoista seikkailuntynkääkin näkyisi löytyvän. Eli Bali menee myös omalta osaltani aika lailla perusturisteilun puolelle.
- - -
Of course not everything is unpleasant, one does find some real exotic stuff when scratching a little bit the synthetic mish-mash and crap away. The modern world and ancient habits and beliefs are intertwined here. I started my morning really early so also the small stores were just about to open, and I watched fascinatedly (from a small distance, out of respect) how almost every salesperson brought out small gifts and sacrifices to the local gods, food, incenses and flowers, and it seemed that the how, with what kind of rituals and where the stuff was put was very important.
From between McDonald's, Hard Rock Cafe and other big western brands one can find natural healers, antique dealers, huge amount of tattooists, and small stores that actually seem to sell genuine handicrafts and items of local old religion and philosophy (I'll take a better look today and tomorrow). And of course, as a western backpacker, I also want to experience something different, here are many different options in checking out the tempels and nature, and it seems there are opportunities for some kind of adventures also. So Bali is going to be a basic tourist thing for me also.


Ainakin toistaiseksi näyttäisi siltä että langattomalle yhteydelle näyttäisi olevan paljon paikkoja täällä, niiden tasosta en sitten tiedä, ja kun edelleen nojaan noihin ilmaisiin verkkoihin, niin nähtäväksi jää mitä tapahtuu kun siirryn pois Balilta eli turistialueiden ulkopuolelle...

Ai niin. Ja täkäläinen kahvi on todella, todella hyvää. :)
- - -
So far it seems that there are several places where one can have a wireless connection, of course I can't tell anything about how good they are, and as I still merely use the free ones, it remains to be seen what happens when I leave Bali and move away from the tourist areas...

Oh, by the way. The local coffee is really, really good. :)

Uhri jumalille talon oven edessä. Huomatkaa simpukankuoriin laitetun ruuan asettelu.
- - -
A gift to the gods in front of a door. See how the seashells with food have been placed.



Lähes kaikki patsaat edustavat jumaluutta ja niille uhrataan (ensimmäisen kuvan Ganeshalla on kunnon saalis).
- - -
Almost every statue represents a god and is sacrificed for (Ganesha in the first pic has a pile of loot).


Nyt pitää mennä, sain tingattua seuraavan tatuointini hinnan 1 250 000 rupiasta 800 000:n. ;)
- - -
Now I have to go, I managed to bargain the price of my next tattoo from 1 250 000 rupiah to 800 000. ;)

3 kommenttia:

  1. Näitä juttuja on hauska lukea. Kiva kuulla, missä menet ja miltä maailma siellä näyttää. Niin outo ajatus, että porukat laittaa ruokaa maahan ja jättää siihen... Noh, ne mainitsemasi katukoirat ainakaan tuskin menevät tyhjin massuin nukkumaan... Vaikka on se tosi surullista, varsinkin, että lapset saatetaan tuolla tavalla jättää oman onnensa nojaan.

    Kirsi

    VastaaPoista
  2. Äkkiä pois sieltä Denpasarista, ja Kutan voit jättää myös väliin - oikea Bali löytyy ihan muualta! Mukavaa lueskella seikkailuistasi, keep us posted. I & M saivat läppärit joulupukilta joten sulla on kaksi uutta uskollista lukijaa :)

    Henna

    VastaaPoista
  3. K: Täällä itseasiassa näyttäisi olevan enemmän katukissoja kuin koiria, hauskannäköisiä ja yllättävän hyväkuntoisen oloisia.

    H: Balihan ei itseasiassa kuulunut alkuperäiseen olemattomaan suunnitelmaani lainkaan, osuin tänne sattuman oikusta. Juu, parina seuraavana päivänä ajattelin hiukan vilkaista Denpasarin ulkopuolelle mutta ylipäätään tarkoitus on jatkaa aika pian matkaa pohjoiseen, Indonesiassa kyllä.

    VastaaPoista